EEPPOS-kustannus

perustettu 2008 Kirkkonummella

TARKOITUS ON ETTÄ FIKTIO ON SEPITETTÄ JOKA VOISI OLLA TOTTAKIN JA JOSSA FAKTAT OVAT KOHDALLAAN

Lataa kirja maksutta kansikuvasta

VALKOVUOKKO  JA  PUNARUUSU Romaani Fiktiivinen tarina kertoo papista ja työmiehen perheestä, heidän yhteiskunnallisista tavoitteista ja niiden välisistä ristiriidoista ja sodista, joissa Suomi puolusti vapautta menestyksellä.

Romaani     VAPAUDEN KAIHO kuvaa aikaa viime vuosisadan alussa, kun Suomen suuriruh- tinaskuntaa uhkasi autonomi- an menettäminen. Suomalai- sia nousi vastuatamaan laitto- muutta. Joukko rohkeita nuo- ria miehiä lähti salaa Saksaan hankkimaan sotilaskoulutusta. Maailmansodan melskeissä itsenäisyys saatiin, mutta veli nousi ase kädessä veljeä vas- taan. Syttyi sota, jossa ei an- nettu eikä tunnettu armoa.

Romaani    Isä aurinkoinen myhäili kertoo punakapinan jälkeen rajan taakse paenneista, sinne kyyditetyistä ja Ameriikasta katteettomilla lupauksilla pa- remmasta elämästä houkutel- luista suomalaisista. He us- koivat rakentavansa kommu- nismia, mutta karu todelli- määräsi toisin. He tuhoutui- vat Stalinin puhdistuksissa. Heistä jäi jälkimaailmalle vain muisto.

Romaani       SIJAISSYYLLISET Maa joutui tahtomattaan so- taan. Sodan kestettyä 104 päi- vää se päättyi torjuntavoittoon. Maa lähti uuteen sotaa hake- maan hyvitystä kärsitylle vää- ryydelle. Mahtavasta liittolai- sesta huolimatta sota päättyi tappioon. Takaisin vallatut alu- eet jouduttiin luovuttamaan ja maksamaan suuret sotakorva- ukset. Ennen kuin päästiin rau- han töihin täytyi suomalaisten vielä tuomita "sotasyyllisensä".

Romaanin kirjoittaminen ei ole helppoa. On vaikea saada sille kustantaja. Vielä vaikeampaa on saada joku ostamaan kirja, Vaikeinta on kuitenkin saada joku lukemaan tarina alusta lop- puun.   Tässä pikku opuksessa kerro- taan kuinka tarina ja sen henki- löt luodaan, kuinka tarina ker- rotaan eli tuotetaan tekstiä.   Esimerkit ovat Antti Hyryn Finlandia-palkitusta romaanista Uuni

 

Suomen kielen historiaa

Perinteinen Emil Nestor Setälän ja Kai Donnerin yli sata vuotta sitten luoma suomenkielen sukupuumalli joutaisi romukoppaan. Ainakin puu joutaisi kääntää ylösalaisin eli oksisto olisi juuri. Parempi malli olisikin kerroksittain kasvava sipuli, joka jaetaan eri kieliä edustaviin lohkoihin. Sipulin pintakuorella jokaisella nykyisin puhutulla kielellä on laajuutensa mukainen paikka. Samoin joutaisi romukoppaan käsite eri kielten alkukodeista. Solu, josta sipuli alkaa kasvaa, edustaa kaikkien kielten yhteistä alkukotia. Ihmiskieli syntyi savannilla, jossa ihminenkin syntyi. Savanni on vaihtanut miljoonien vuosien aikana paikkaa. Käsite kielikunnistakin joutaisi hylätä. Kielet syntyvät eriytymällä ja sulautumalla. Kivikaudella kun maapallolla oli vähän ihmisiä ja paljon tilaa. heimot ja ryhmät asuivat tuhansia vuosia eristyksissä toisistaan luonnonesteiden muodostamien taipaleiden takana ja isoloituivat. Tuhannessa vuodessa ehtii syntyä uusi kieli. Siitä ovat todisteena Uuden Guinean sadat ellei tuhannet kielet. Eriytymistä tapahtuu vieläkin, vaikka maapallo on muuttunut monenlaisten yhteyksien ansiosta ”kyläksi”. Esim. Amerikan englanti on kehittymässä omaksi kieleksi. Sulautuminen tapahtuu, kun heimot ja kansat ovat kanssakäymisessä toisten heimojen ja kansojen kanssa. Naapurikielten vaikutuksesta syntyy murre. Murre voi syntyä yhdyskunnan sisälläkin. Silloin puhutaan slangista. Murretta ja slangia on helppo ymmärtää. Kun kaksi kansaa on paljon tekemisissä toistensa kanssa, voi syntyä pidginkieli. Siihen otetaan sanoja arvostetummasta kielestä, mutta kielioppi ei muutu. Pidginistä voi syntyä uusi kieli, kreoli. Kun kansat ovat jatkuvasti tekemisessä toistensa kanssa, tarvitaan ylätason kieli, lingua franca. Siksi tulee kehittyneemman yhteiskunnan kieli. Nyt maapallolla on kehittymässä uusi lingua franca: "bäd inklish" (Kieli huononee, kun sillä on toiskielisiä puhujia). Kieliä myös häviää. Pieni väestö vaihtaa kielensä arvostetumpaan, oma kieli ei enää kehity ja se kuolee käyttämättömänä. Myös suuri kieli voi kuolla. Niin kävi entiselle lingua francalle latinalle, kun se pirstaloitui moneksi kieleksi.
    
Viime jääkauden kylmimmän vaiheen aikana 26000 – 18000 vuotta sitten Euroopassa asui ihmisiä vain Mustanmeren ja Pyreneitten lähettyvillä sekä Balkanilla ja Italian niemimaalla, sillä pohjoisempana luonto oli asumiselle vihamielistä polaariaavikkoa ja tundraa. He olivat tulleet Eurooppaan Vähä- ja Keski-Aasiasta jääkauden lämpimän vaiheen aikana noin 50000 vuotta sitten. He elivät 50 hengen ryhmissä asuen majoissa ja vaihtaen asuinpaikkaa vuodenaikojen mukaan. He hankkivat ruoan pyydystämällä pienriistaa mutta myös isoja eläimiä ja keräämällä syötäviä kasveja.  Heidän kivikautiset kulttuurinsa on nimetty Aurignaciksi ja Gravetteksi argeologisten löytöpaikkojen mukaan. Heidän puhumaa kieltä ei tiedetä, kuten ei tunneta ennen heitä Euroopan asuttaneiden neandertilaistenkaan. Pauli Saukkosen mukaan kieli ei voi syntyä tyhjästä. Jokaisella kielellä täytyy olla edeltäjiä, joita ei voida määritellä, koska alkuperä ulottuu hämärään muinaisuuteen. Heidän puhumansa (turanilainen?) muinaiskieli levisi kivikaudella Euraasian valtavan alueen koilliskolkkaan asti (Dolukhanov). Joku paleosiperialanen kieli esim. jugagiiri on ehkä sen viimeinen edustaja. Länsi-Siperia asutettiin lounaasta ja etelästä sekä Itä-Siperia Kaakkois-Aasiasta. Muuttoliike jatkui Beringin salmen kautta ja ehkä Tyynenmeren yli Amerikan mantereille. Päinvastaistakin liikkumista on toki tapahtunut; kuparikaudella kyytit ja sarmaatit tulivat Aasiasta Eurooppaan. Viimeisimpiä tulijoita olivat hunnit, mongolit ja osmannit. Tulijat olivat paimentolaisia. He toivat muassaan hevosen sekä rattaat ja indoeurooppalaisen kantakielen. He sulautuivat kulttuurillisesti Euroopan aiemmin asuttaneisiin maanviljelijäväestöihin. Ennen maanviljelyä eurooppalaisten elinkeino oli metsästys ja keräily.

Sitä mukaan kun mannerjää vetäytyi ja maa tuli asumiskelpoiseksi, jäänjättömaalle muutti ihmisiä. Muuttosuunta oli pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen. Liikkuminen tapahtui jokia pitkin, sillä metsämaastossa oli vaikea ja vaarallistakin kulkea. Itä-Euroopassa käytettyjä muuttoväyliä olivar suuret virrat Tonava, Prut, Dnestr, Bug, Dniepr, Don, Volga ja Ural. Muuttajat asuttivat jokien varret siirtyen ehkä kilometrin sukupolvessa. Lounaassa Pyreneitten refugista eli jääkauden asuinpaikasta muutettiin Atlantin rannikkoa seuraten pohjoiseen. Vaeltajat elivät kalastamalla ja pyydystämällä hylkeitä ja peuroja. Alpit estivät Italiasta ja osittain Balkanilta muuttamisen. Viimeisinä metsästäjä-kerääjien elämänmuotoa Euroopassa harjoittivat pohjoisen ja koillisen asukkaat. Etelä-Euroopan asukkaat olivat huonosti perillä pohjoisen metsävyöhykkeen asukkaista. 400-luvulla eaa. eläneellä historioitsija Herodotosilla oli haju Itä-Euroopan heimoista, ja roomalainen Tacitus tiesi Länsi-Euroopan kansat. Nykyään saadaan pohjoisen ihmisistä tietoa perimän avulla. Enemmistöllä saamelaisista on metsästäjä-kerääjien geenit. Dna osoittaa, että saamelaiset ovat jääkauden kylmimmän vaiheen aikana Lounais-Euroopassa asuneiden Homo sapiensien jälkeläisiä. Saamelaisista puolet kuuluu mitokondriaalisen dna:n haploryhmään V, joka syntyi 35000 vuotta sitten Välimeren seutuvilla HV-haploryhmään kuuluvien ihmisten keskuudessa. Heitä oli tullut länteen Vähä-Aasiasta Välimeren rantoja seuraten. Toinen puoli saamelaisista kuuluu mthaploryhmään U1b, joka on niin ikään Lounais-Euroopan refugista. Sisarhaploryhmistä U oli tullut Eurooppaan muutamia vuosituhansia aiemmin kuin HV. Jääkauden jälkeen ihmisiä tuli Ukrainan refugista Veikseliä, Oderia ja Elbeä pitkin pohjoiseen. He kohtasivat Pohjanmeren paikalla silloin olleella maalla Iberiasta Atlantin rannikoa pitkin tulleet. Syntyi myöhäispaleoliittinen Hampurin pyyntikulttuuri. Syntyi myös sekakieli, joka jakaantui alkusaameksi ja alkusuomeksi, kun osa ”hampurilaisista” (Ahrensburgin kulttuuri) jatkoi Atlantin sulaa rannikkoa pitkin Pohjois-Norjaan asti ja osa (Svidryn kulttuuri) vaelsi Itämeren itäpuolitse pohjoiseen. Kun ryhmät tuhansien vuosien kuluttua joutuivat kosketuksiin Lapissa, ne eivät enää ymmärtäneet toistensa kieltä. Atlantin rannikkoa pitkin tulleet (Komsa-kulttuuri) puhuivat pohjoissaamea ja "Suomen" kautta tulleet (Kunda-kulttuuri) Inarin saamea ja idempää kiertäneet koltansaamea.

Indoeurooppalaista kieltä puhuvat tulivat Pohjois-Eurooppaan tuhansia vuosia protosuomea ja protosaamea puhuvien jälkeen (vasarakirveskulttuuri). He ehkä ”lahtasivat” alkuasukkaita niin kuin Euroopasta Amerikkaan menneet intiaaneja. Metsästäjä-kerääjät vetäytyivät pohjoiseen tulijoiden tieltä. Paikalleen jääneet alkuasukkaat sulautuivat tulijoihin viimeistään pronssikauden vaihtuessa rautakaudeksi. He vaihtoivat kielensä tulijoiden indoeurooppalaiseen kieleen, joka edusti kehittyneempää ja arvostetumpaa elinkeinoa. Kalevi Wiik osoitti, että syntyneeseen kreolikieleen jäi ääntämisvirheitä, koska suomessa ja saamessa on toiset äännelait kuin indoeurooppalaisissa kielissä. Syntyneissä balttilaissa, germaanisissa ja slaavilaisissa kielissä on sanastossa suomalais – saamelaista substraattia eli perusainesta. Esim. suomen koti, saamen goahti ’kota’ ja englannin cottage ovat epäilemättä samaa juurta. Germaanisia kieliä voimakkaammin suomi jätti jäljen balttilaisiin kieliin, lättiin sekä liettuaan ja jo kadonneeseen preussiin. Balttilaiset kielet ovat vanhimpia indoeurooppalaisia kieliä. Niitä on puhuttu Itämeren kaakkoisrannoilla kauan ennen germaanisia ja slaavilaisia kieliä. Ennen balttilaisia kieliä Etelä-Baltiassa puhuttiin alkusuomea, mikä on todennettavissa paikannimistä kuten Väinäjoki. Suomi ja saame ovat joutuneet vuosituhansien aikana väistymään indoeurooppalaisten kielten alta etelästä tulleen väestöpaineen työntämänä. Mitä tulee Venäjällä yhä puhuttuihin suomalaisugrilaisiin kieliin, ne ovat sen kielen jatkajia, jota puhuttiin mesoliittisellä kaudella metsävyöhykkeellä Desna- ja Kamajoista pohjoiseen. Unkari on oma lukunsa. Unkarissa väitellään, ovatko unkarilaiset edes "ugreja". Geneettisesti he ovatkin eri "rotua" kuin pohjoisemmat kielisukulaisensa. He ovat geeniperimältään pitkälti samoja kuin indoeurooppalaisten kielten puhujat. Nykyunkarilaisista suurimman osan esihistoriallinen kantaisä jäljitetään mieheen, joka kuului Ydna haploryhmään R1. Unkarilaisten R1 on selitettävissä siten, että kuparikaudelta alkaen Kaspianmeren pohjoispuolitse tuli paimentolaisia Eurooppaan.  800-luvun lopulla madjaarit tulivat Aarpaadin johtamina Karpaattien alangolle, jossa asuneet heimot pakenivat Transsilvaniaan. Unkaria puhuvat szekelit säilyttivät siellä kielensä. He palasivat vähitellen takaisin ja sulauttivat madjaarit kielellisesti. Madjaarit toivat unkarinkieleen karjataloussanastoa. Sajnovics löysi 1700-luvulla suomen ja unkarin sukulaisuuden, mutta noiden kielten on täytynyt erota toisistaan hyvin kauan sitten, sillä suomen ja unkarin yhteiset sanat ovat metsästäjä – kerääjäkulttuurin ajalta. Dna ei kerro, mitä kieltä ihminen puhuu, mutta mainittakoon, että suomalaisista miehistä noin puolella viimeinen yhteinen esi-isä kuuluu Ydna haploryhmään N1c, johon kuuluvien kantaisä syntyi kivikaudella jossakin Itä-Euroopassa. Toinen suuri habloryhmä Suomessa on I1. Siihen kuuluvien esi-isät tulivat kivikaudella Vähä-Aasiasta Anatolian kautta Balkanille ja edelleen Tonavaa pitkin Keski-Eurooppaan. Ydna R haploryhmä edustuu Syomessa vähäisenä.

    Suomalaisugrilaisia kieliä puhuvat ovat asuneet tuhansia vuosia indoiranilaista kieltä puhuneiden kansojen pohjoisina naapureina. Molempien kielten sanoissa on paljon yhteisiä juuria. Kantaindoeuroopan hekvos, suomen hevos ja latinan equus ovat samaa juurta. Suomen sana Häme on samaa juurta kuin venäjän Zemlja, jonka yksi johdos on Saame. Indoeurooppalaiset ja myös turkkilaiset kielet ovat vuosisatojen kuluessa tunkeutuneet suomalaisugrilaisten kielten väleihin. Suomalaisugrilaisia kieliä puhutaan enää Pohjois- ja Koillis-Euroopassa sekä Karpaattien alangolla. Kaksi ugrilaista kansaa, hantit ja mansit, siirtyivät Ob-joen vesistöalueelle vasta jääkauden sulamisvesien synnyttämän jääjärven kuivumisen jälkeen. Sinne tuli myös samojedeja idästä. Suomalais–ugrilaiset kielet ja samojedikielet niputetaan yhteen uralilaiseksi superkielikunnaksi, mutta italialainen kielitieteilijä Angela Marcantonio esittää, ettei mitään uralilaista kielikuntaa ole olemassakaan. Unkari, saame ja suomi ovat vanhimpia Länsi-Euroopassa puhuttuja kieliä. Suomea ja varsinkaan saamea ei tuotu Fennoskandiaan Volgan mutkan "alkukodista", kuten kouluissa yhä opetetaan, vaan ne syntyivät jo myöhäispaleoottisella kaudella Luoteis-Euroopassa. Kaikki indoeurooppalaiset kielet ja myös baski ovat myöhempiä tulokkaita.  Yksi Italian niemimaalla puhutuista kielistä ennen indoeurooppalaisia itaalisia kieliä oli etruski. Se on ehkä kaukasialaisperäisen pelasgin sukuinen kieli, kuten baskikin. Siihen viittaa baskin kieliopillinen ergatiivi-rakenne, joka on joissakin kaukasialaisissa kielissä ja myös sumerissa. Kaukasiassa on Iberia niminen paikkakin. Nimi tuli siirtolaisten mukana länteen. Siperia-nimikin saattaa olla Kaukasiasta, josta lähteneet ihmiset asuttivat Länsi-Siperian yli 50000 vuotta sitten. Kaukasuksella oli myös Albania niminen paikka, josta albanialaiset ehkä siirtyivät nykyiseen kotimaahansa.

SUKUTUTKIMUSTA

Samuel Thomae Paldaniuksen nimi ei ole jäänyt historiaan, mutta monen hänen jälkeläi- sensä on. Heistä kaksi tavoitteli samaan aikaan toisella vaalikierroksella Suomen presi- denttiyttä. Jälkeläisissä on myöntyväisyysmielinen arkkipiispa, mutta myös itsenäisyyden puolesta taistelleita aktivisteja, jopa "ryssänvihaajia". Yksi itsenäisyysjulistuksen allekir- joittaneista senaattoreista on Samuel Thomaen jälkeläinen. Heissä on saksalaismielinen ulkoministeri, Mannerheim-ristin ritari ja vuorineuvoksia. Heissä on lukuisa joukko kult- tuurihenkilöitä: suurista suurimpia kirjailijoita, arkkitehtejä, muusikoita, säveltäjä, iskel- mälaulaja/musiikintekijä, elokuvaohjaaja, akateemikko, filosofi, mesenaatti olympia- voittajiakin. Heissä on neljä arkkipiispaa ja yksi Ruotsin piispa. Sukuun on naitu aatelisia ja merkkihenkilöitä lähes kaikilta elämänaloilta.

1600-luvun alussa avioituneista, kuopiolaisesta Johan Larsson Kauhanen/ Argillanderista ja juvalaisesta Anna Andersdotter Kettusesta polveutuu merkittäviä sukuja, jotka ovat jättäneet niille läheistä sukua olevien Pal- daniusten kanssa ehkä eniten merkittävia naisia ja miehiä Suomen histori- aan. Heihin kuuluu kaksi kuuluisaa taiteilijaveljessarjaa ja sortovuosina elänyt valtiomies ja terroristin murhaama valtioneuvos. Heihin kuuluu yk- si Pohjoismaiden rikkaimmista teollisuusmiehistä ja eräs maailmanhisto- riallinen merkkihenkilö, jonka nimeä ei ole syytä mainita, koska asiakirja, jolla sukulaisuuden voi pitävästi osoittaa on kadoksissa tai asiakirjat on tar- koituksella hävitetty.

Synnyin 1948 Turussa Heidekenillä. Ensimmäiset elinpäivät asuin mummon ja ukon luona Porthaninkatu 4:ssä Tuomiokirkon tornin varjossa. Pian muutin isän ja äidin kanssa Itäharjulle. Sain kaksi veljeä. Muutimme Stålarminkatu viiteentoista. Sain siskon ja muutaman vuoden päästä toisen. Aloitin koulunkäynnin Martin kansakoulussa, josta jatkoin maineikkaaseen Klassilliseen lyseoon. Osa luokista toimi silloin Kauppatorin kulmassa vanhassa rakennuksessa. Sen paikalla on nyt iso liiketalo. Huussit olivat pihan perällä. Koulun vieressä oli isvossikka-asema. Talo purettiin ja kaikki luokat siirrettiin varsinaiseen Klassikkoon Linnankadun ja Eskelinkadun kulmaan. Rakennus oli entinen kehruuhuone eli naisvankila. Sitäkään taloa ei enää ole. Perhe muutti Mynämäelle, paitsi minä, joka jäin mummon luokse asumaan ja käymään koulua. Perhe muutti pian Poriin ja edelleen Tampereelle, jonne minäkin muutin. Pääsin ylioppilaaksi Tampereen Klassikosta surkealla todistuksella, tosin en jäänyt kertaakaan luokalle. Sen jälkeen olenkin käynyt vain elämänkoulua. Armeijan kävin Mikkelissä Savon prikaatissa. Yksi esi-isäni, kapteeni Anders Johansson Skopa-Argillander, oli ollut perustamssa sen edeltäjää Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiä vuonna 1626. Minusta koulittiin kevytsinkoryhmän johtaja. Onneksi ei ole tarvinnut mennä sotaan, sinkomiehen elämä päättyy rintamalla nopeasti, kuulemma. Armeijan jälkeen lähdin Englantiin. Työskentelin Bletschleyssä alumiiniosia valmistavassa tehtaassa ja myöhemmin Lontoossa. Siivosin rikkaisen ja köyhienkin huusholleja. Puolisen vuotta oltuani muutin Saksaan Hampuriin. Tein töitä kirjatukkuliikkeessa toista vuotta, kunnes palasin Suomeen. Työskentelin 37 ja puoli vuotta putkeen parin aarin kokoisella pläntillä Helsingin keskustassa, kunnes jäin vanhuuseläkkeelle. Olen toista kertaa aviossa. Minulla on tytär ja yksi lapsenlapsi.

MATTS NILSSON RUOTSALAISEN  JÄLKELÄISIÄ

Matts Nilsson (Ruotsalainen) tuli 1700-luvun alussa Ruokoveden länsipuolelta Kuopion maaseurakunnan Väänälään Staffan Väänäsen entiselle tilalle

 Matin pojat:

.

Neljän isovanhempani suvut:

Samuel Ruotsalaisen  jälkeläisiä 0 Matts Nilsson Ruotsalainen n.1656 – 4.12.1737 Vänälä 1 1A Samuel Mattsson Ruotsalainen 1708 – 12.8.1789 Maaninka Tuovilanlahti 4 + Valpuri Pehrsdotter Eskelinen 1711 Hirvilahti – 1789    2A Matthias 15.2.1739 Vänälä – 1739    2B Inga 9.6.1740 Vänälä –    2C Wendelia 31.12.1743 Maaninka Tuovilanlahti –       2D Petter 10.1.1747 – 1794 Tuovilanlahti 4    + 1770 Elin Hillutar 1749 –       3A Samuel 11.4.1781 Tuovilanlahti 4 –       + 1792 Maria Husso 1771 Tuovilanlahti 6 – 1837 Pielavesi Lampaanjärvi          4A Petter Simon (Pehr) 1793 Tuovilanlahti 4 –          + 1818 Anna Stina Karhunen             5A Anna   1818 –             5B Lovisa 1820 – 1820             5C Henrik 1821 –          4B Christer 28.2.1795 Tuovilanlahti 4 – 15.3.1841 Pielavesi Lampaanjärvi 18          + Margareta Lappalainen 7.4.1795 Maaninka – 3.1.1868             5A Maria 1819 –             5B David 1821 – 9.12.1822             5C Nils    1823 – 27.12.1825             5D Hans  1825 – 1853             5E Aaron 29.10.1827 Tuovilanl 4, 1851  – 12.5.1898 Karttula Airaksela 10 klikkaa +  1851 Agatha Rissanen Pielavesi Tuovilanlahti                6A Agatha 23.10.1852 Haatala 4 –                6B Hedvig Sofia 26.10.1854 Haatala 4 – muutti Maaningalle                6C Anna Katarina 1.12.1856 –                6D David 13.5.1859 Varpaismaa 5 – 12.7.1859                6E Juliana 25.7.1860 Karttula Auraksela 10 –                6F Petter (Pekka) 30.10.1863 Karttula Airaksela – 15.2.1919 Kuopio mrsk.                +8.10.1883 Ida Juhontär Karhunen 10.11.1867 Karttula – 1.3.1932 Kuopio                   7A Hilma 22.11.1890 Karttula Airaksela 10 Uudistalo –                   + Hyvärinen                                        8 Elsa – kuoli Tampereella                       8 Einari                       8 Fanni                       8 Keijo                       8 Ida                       8 Taimi Mirjam 19.6.1915 Kuopio – 5.11.1981 Vantaa                       + Jaakko Savio                          9 lapsia                             10 lastenlapsia                   7B Iida 7.6.1894 Karttula Airaksela 10 – 27.7.1958 Turku                   + Frans Koskinen                   7B Petter 7.6.1894 Airaksela – 25.2.1895                   7C Arvo 25.7.1897 Airaksela 10 –                       8 Valto                       8 Vieno                   7C Johannes "Juho" 25.7.1897 Airaksela 10 –                   + Martta                                    7D Elina 1.1.1900 Karttula Airaksela 10 – 1992 Helsinki.                   + Matti Hämäläinen                   + avopuolisoToivo Kujala, eduskunnan varapuhemies                   7E Lauri Petteri 3.8.1902 Airaksela 10 – 16.6.1958 Helsinki.                         Isoisäni                                       + 28.5.1925 Olga Salminen 24.1.1900 Jämsä Juokslahti – 27.2.1987 Turku                      8A Kauko 17.3.1925 Kuopio – 19.6.1987 Turku                      + Kirsti Peussa 11.3.1923 Koivisto Makslahti – 20.11.2015 Tampere                         9A Juha 1948 Turku –                         + 1972 Kristiina Holmberg 1951 Helsinki –                             10A Christina  1973 Helsinki –                             + 2010 Peter Verkoeijen Venlo –                                11A Vivienne 2012 den Haag –                         +1979 Irmeli Kokkonen 1946 Joensuu –                         9B Jorma 18.3.1949 Turku – 2.12.2006 Tampere                         9C Jouko 1950 Turku –                         9D Sirpa 1952 Turku –                         +Matti Leiniö                            10A Janne                            10B Outi                         + Ari Mikkonen (avopuoliso)                            10C Auli                         9E Pirjo Riitta 1959 Turku –                      8B Karin Sanelma 20.10.1926 – 20.10.1926                      8B Lauri Viljo         20.10.1926 – 20.10.1926                   7F Einari                      8 poika                + Aaronin II puoliso 13.1.1898 Anna Mari Karttunen, Airaksela          6G Maria Kristina 15.5.1868 Airaksela 10 –          6H Fredrika 17.5.1871 Airaksela 10 –          6I Elisa 11.5.1873 Airaksela 10 –          6J Helena Johanna 1876 Airaksela –          6K Ida Johanna 28.6.1879 Airaksela 10 –             5F Katariina 4.10.1830  Tuovilanlahti 4 –             5G Hedvig 7.11.1832 Tuovilanlahti 4 –             + Josef Hujanen             5H Mooses 30.9.1836 Pielavesi Lampaanjärvi 14 –             + 1863 Elisabeth Lappalainen 1835 Maaninka Pöljä –          4C Samuel 1799 – 1801          4D Jacob 17.2.1803 Tuovilanlahti 9 ent. 4 – Pielavesi Jylängänmäki k. 1856 Tuovilanlahti          + 1823 Maria Loo 1800 –             5A Maria Stina 1824 –             + Jonas Mykkänen, Pielavesi Jylängänmäki                6A Abraham   1854 –                6B David Joh.1856 –                6C Maria        1861 –             5B Anna Liisa 1827 –             5C Helena      1829 – 15.3.1831             5D Jacob        1833 – 14.2.1833           4E Maria 18.6.1808 –       3B Knut 17.9.1772 Tuovilanlahti 4 – 1806       + 1797 Anna Paldanius 16.4.1770 Halola          4A Katariina 6.11.1799 –          4B Petter – 19.10.1801 –          4C Samuel   13.1. 1804  Tuovilanlahti 13 ent 6 –          + 13.12.1834 Kuopion krsk Lovisa Radikain 1804 –             5A Wilhelmina 28.3.1832 Kuopion krsk –             5A  Johan 3.3.1834 Pielavesi  Tuovilanlahti 13 –             5B David 31.3.1836 Tuovilanlahti 13 –             5C Petter 15.7.1839 Vianto 3 –             5D Anne Lovisa 24.2.1843 Vianto 3 –             5 E Hedda 20.9.1845 Vianto 3 –             5F Wendla 15.6.1849 Vianto 3 –          4D Påhl        23.3.1806 –       3C Valpuri 1774 –       +1796 Fredric Väisänen 1770 Iisalmi Koppola – 1816          4A Brita Lovisa 1802 –          4B Matts 1805 –          +1828 Lovisa Kekkonen, Narvanlahti          4C Anna 1808 –          +1837 Johan Staff Limon, Onkivesi          4D Fredric 1811 – 1813          4E Petter 1814 –       3D Nils         30.12.1776 – 26.2.1778       3E Petter      22.4.1778 – 1781       3F Paulus     11.6.1780 – 1781       3G Katariina 1782 – 5.7.1788       3H Margareeta 26.7.1783 –       3I Maria   12.1.1785 –       3J Lovisa 16.2.1787 –       +1807 Henric Vainikainen, Käärmelahti    2E Nils 1752 – 30.3.1800 Tuovilanlahti    + Marg. Räisänen 1755 – 1804       3A Valpuri 25.1.1778 –       +1797 Olof Petri Tuovinen 11.12.1774 Tuovilanlahti – 1804          4 Maria 14.11.1799 Tuovilanlahti - 1857          + Hans Uotinen 1785 - 1862             5B Vilhelmina 15.4.1940 Pielavesi             + Olli Halonen 1832 - 1914                6C Pekka Halonen 1865- 1933. Taidemaalari. Professori.                6E Antti       3B Anna 1780 – 14.5.1804       + 1802 sjöman Henric Mandelin 1777 –          4A Anna Marg. 1803 –       3C Samuel     1782 – 1783       3D Elias          1784 – 1792       3E Margareta 1787 –       3F Maria         1789 –       3G Ibgeborg   1793 –       3H Nils           1795 – 1795       3I Wendla       1796 – 21.3.1798       3J Petter         1799 – 19.7.1800

Lauri Peusan (Peussan) jälkeläisiä 1 Lauri s.1698 Koivisto. (Yhtiömiehenä Makslahti N:ro 3:ssa)    2a  Jaakko  s.1734 Koivisto – 22.3.1791    + (Jo)hanna Antintytär 1732 – 18.1.1796 (64v.)       3a Nuutti 31.10.1758 – 1761       3b Anders 18.11.1759 –       3c Jaakko 22.7.1763 – 15.4.1814 (51v.)       3d Tuomas 23.10.1770 Koivisto – 18.5.1831 Koivisto (61v.)       + Saara Martintr 1.3.1778 – 5.5.1846 (68v.)          4a Agnes 20.12.1799 – 1.2.1867          + Mikko Kurki, Peusa 4 –             5a Aleksanteri 26.12.1830 –             + Helena Eliaantr Hoikkala                6a Eeva 9.12.1854 –                6b Maria 27.1.1857 –                6c Gabriel 28.7.1859 –                + Maria Pietarintr Ukko                   7a Hulda 25.9.1891 –                   7b Huuko Juhani 20.5.1893 –             5b Tuomas 3.12.1833 – 9.11.1852 (19v,)             5c Gabriel 8.7.1838 – 14.12.1852 (14v.)          4b Katariina 8.9.1803- 1.4.1807          4c Helena 4.10.1806 –          4d Aatami 29.4.1810 Koivisto – 22.2.1870 (59v.) Koivisto          + Eeva Juhantr Pönni 10.11.1806 Härkälä – 1.12.1885 (79v.)             5a Joonas 28.2.1834 Koivisto – 19.7.1882 (48v.) Koivisto             + I Kristiina Jaakontr Heino 20.11.1836 – 7.2.1864 (28v.)                6a Eeva Sofia 28.10.1858 – 23.4.1862                6b Eeva Sofia 22.8.1862 – 6.1.1866             + II Edla Justiina Jaakontr Heino 9.6.1846 Kiurlahti – 23.10.1929 (83v.)                6c Aleksanteri 11.5.1866 – 15.6.1908 (42v.) Koivisto                + Maria Joelintr Rokka 25.3.1861 – 14.9.1925 (64v.)                   7a Hilda Maria 3.7.1887 – 8.4.1977 (90v.)                   + Väinö Aleksanteri Ukko 10.10.1887 –                      8a Olavi                      8b Irja                      8c Ilona                      8d Sinikka                      8e Elina                      8f Ilta                      8g Kaiku                   7b Aino 1.8.1891 – 12.2.1892 (1v.)                   7c Uuno 2.2 1893 Koivisto –                   + Katriina Simontr Leppänen 15.3.1892 –                      8a Aulikki                      8b Rauha                      8c Jussi                      8d Sirkka                      8e Antti                      8f Einari                      8g Yrjö                      8h Lilja                   7d  Aalto Aleksanteri 23.7.1895 – 29.10.1895 (3kk.)                   7e  Aarne Aatami 25.2.1900 – 19.7.1941 kaatui Salmissa.                        9. keskimatkan juoksussa Pariisin olympialaisissa.                   + Lyyli Tanelintr Mannonen 21.11.1897 –                      8a Terttu Maija 1921 –                      8b Lasse Aatami 1923 –                      8c Anna-Liisa 1926 –                      8d Seppo  Erik 1928 –                   7f  Toimi Aura (Aaro) 1.7.1903 –                6d  Jaakko 27.7.1869 Koivisto Makslahti – 31.7.1909 (40v.) Koivisto. Laivuri                            + Matilda Mikontr Villa 3.3.1874 – 6.7.1905 (31v.)                   7a  Eino Jaakko 11.7.1894 Koivisto – 31.5.1967 (72v.) Mäntsälä Ohkola                          Isoisäni. Makslahden osuuskassan perustajia.                   + Rauha Matintr Villa 12.1.1900 Koivisto – 1977 (77v.) Mäntsälä                      8a  Hellä Inkeri 17.8.1921 Koivisto – 2017 Helsinki                      + Lasse Laine                         9a Pertti 1946 Helsinki – 2009 Helsinki                         9b Torsti 1947 Helsinki –                         +  Leila Laine                            10a Mia                            10b tyttö                             + Oksa                               11a poika                               11b tyttö                      8b  Kirsti 11.3.1923 Koivisto Makslahti – 20.11.2015 Tampere                      + Kauko Kalervo Ruotsalainen 17.3.1925 Kuopio – 19.6.1987 Turku                         9a Juha Kauko Tapio 1948 Turku –                         + I Kristiina Holmberg 1952 Helsinki –                            10a Christina 1973 Helsinki –                            + Peter Verkoeijen 1971 Venlo, Hollanti –                               11a Vivienne Iiris Veronica 2012 den Haag –                         + II puoliso Irmeli Sinikka Kokkonen 1945 Joensuu –                         9b Jorma Eino Kalervo 18.3.1949 Turku – 2.12.2007 Tampere                         9c Jouko Olavi 1950 Turku –                         9d Sirpa Rauha Annikki 1952 Turku –                         + Matti Leiniö                            10a Janne                            10b Outi                            10c Auli                         9e Pirjo Riitta 1959 Turku –                      8c Kyösti 24.3.1925 Koivisto Makslahti – 16.3.1996 Mäntsälä Ohkola                      + Jenny Annikki Taipale 20.4.1938 – 13.10.2011 Mäntsälä Ohkola                         9a Kari 1957 Mäntsälä –  Mäntsälän kunnanvaltuutettu.                         + II puoliso Eija Toivanen                            10a Laura                            + Lari Teerisalo                            + II puoliso Sami Virkkunen                            10b Anni                      8d Matti Ensio 22.6.1928 Koivisto – 5.11.2015 Mantsälä Ohkola                      8e Erkki 1936 Koivisto Makslahti – 6.2017 Mäntsälä Ohkola                      + Irja Reinikainen –                         9a Heidi Marita –                         + Osanen –                            10a Arttu                            10b Otto                         9b Marjaana                         + avopuoliso Bergholm                            10a Maria 2000                      8f Raili 1940 Orivesi –                      + Jussi Laine                         9a Hannaleena                         9b Juha                         + Marjaana                            10a Oskari Emil 2008                            10b Olivia Ella Alissa                            10c Ilona Emma Annabella 2013 Espoo –                            10c Topias Lauri Aleksi 2013 Espoo –                    7b Laina                   + Airikka                      8a Pentti 22.11.1918 Koivisto Makslahti – 14.9.1993 New York                      8b Osmo                      8c Kaija                      + Kelpo Lehto                         9a Kimmo. Muutti Tukholmaan. Kuoli n. 2017                            10a Outi                            10b poika                         9b Hannu                         9c Inna                         9d Olli                         9e Jukka                      8d Kaarina 17.5.1928 Koivisto Makslahti – 21.11.2012 Borås                      + Parkkila                         9a Tiina                            10A Oscar                            10B Erik                   7c  Lempi                   + puoliso                      8a Kaisa Liisa                   7d Veli Toivo 26.7.1902 –                      8 Jaakko                + II puoliso Eeva.Liisa Mikontytär Villa 21.1.1886 –                   7e Niilo                   + puoliso                      8a Pekka                      8b Leena                   7f Huuko                   + puoliso                      8a Pirkko                      8b Pertti                      8c Heikki                6e Aatami Anton 17.12.1871 – 23.8.1892 (21v.)                6f Julius Konstantin 11.5.1874 – 20.6.1897 (23v.)                6g Joonas Daniel 8.12 1876 –                + Aleksandra Maria Joonaantr Peltonen 20.7.1876 – 14.6.1933 (57v.)                6h  Akilles Donatus 2.11.1879 – 14.8.1905 ( 26v.)                6i Edla Aliina 16.4.1882 –                + Anton Matinp Hämäläinen 20.2.1875 –                   7a Aina Alina 13.9.1905 –                   7b Helvi Katri 23.9.1906 –             5b Valpuri 24.1.1837 - 1841             5c  Juudit 1.6.1839 - 26.6.1890 (51v.)             + I  Hiob Jaakonpoika Heino 18.8 1838 – 14.5.1867 (29v.)                6a Jakob 25.11.1866 –             + II Joel Juhanp Heino 5.3.1842 – 27.9.1898 (56v.)                6a Adam Anton 13.9.1872 –                6b Johan Viktor 29.7.1875 –             5d Saara 8.8.1842 – 18.3.1915 (72v.)             +Juhana Orava 28.5.1843 – 13.6.1888 (43v.)             5e Johan 15.8.1845 –             + I Maria Matintr Tilkki                6a  Johan Albert 1870 –                6b Maria Aleksandra 1872 –                6c Johan Viktor 1874 –             + II Maria Simontr Roti                6a Johan Rudolf 1888 –                6b Johan Mikko 1889 –                6c Johan Väinö 1891 –                6d Arvo Aatami 1893 –                6e Kauko Johan 1894 –                6f  Johan Einar 1896 –                6g Armas 1898 –                6h Teuvo Thure 1903 –             5f Aatami 14.5.1850 –          4e Mikko 22.9.1813 – 10.4.1858 (45v.)          + Liisa Antintr Ryysy 27.3.1824 – 8.12.1855 (31v.)             5a Agneta 1844 – 1883             +Matti Joosepinp Kauppila, Partiala                6a Eeva Sofia 1866 –                +Aleksanteri Jooseppi Virkki                6b Hioppi 1868 –                6c Maria Liisa 1870 – 1905                +Aleksanteri Joelinp Heino, Kiurlahti                   7a Aalto Aleksanteri 1896 –                   7b Hilma Maria 1897 –                6d Anna Katariina 1873 –                + Jooseppi Joosepinp Tuuli, Partiala                   7a Anton 1905 –                6e Edla 1875 –                6e Tilda 1875 –                + Aleksanteri Antinp Virkki, Ingertilä                6f Aleksanteri 1878 - 1878                6g Johan Viktor             5b Hioppi 1846 Kunnallislautakunnan esimies. Ukin isoisän serkku             + Brita Matintr Hämäläinen                6a Ida Josefiina 1870 –1891                +Hioppi Pietarinp Kurki, Kurkela. Muutti Viipuriin.                6b Julius Donatus 1873 – 1878                6c Anna Karoliina 1876 –                +Juhana Topiaksenp Heino, Kiurlahti                   7a Onni Toivo 1905 –                6d Emma Alina 1878 Vanhakylä                6e Uuno Hioppi Viktor 1880 –                + Anna Maria Anttonintr Heino                   7a Aino Irene 1902 –                   7b Toivo Viktori 1903 –                   7c Toini Lahja 1905 –                6f Väinö Aleksanteri 1882 –                6g Sulo Aalto 1888 –                6h Siviä 1891 –                6i Toivo Matti 1893 –             5c Abraham 5.11.1848 – 1.7.1886             5d Regina 1850 – 1852             5e Kristian 1853 – 1855 Makslahti 13    2b Antti    2c Kaarle    2d Johanna    2e Maria

.3......