EEPPOS-kustannus
perustettu 2008 Kirkkonummella
TARKOITUS
ON ETTÄ FIKTIO ON SEPITETTÄ JOKA VOISI OLLA TOTTAKIN JA JOSSA FAKTAT
OVAT KOHDALLAAN
Lataa kirja maksutta kansikuvasta

|
VALKOVUOKKO JA PUNARUUSU
Romaani
Fiktiivinen tarina kertoo papista ja työmiehen perheestä, heidän
yhteiskunnallisista tavoitteista ja niiden välisistä
ristiriidoista ja sodista, joissa Suomi puolusti vapautta
menestyksellä.
|

Romaani
VAPAUDEN KAIHO
kuvaa aikaa viime vuosisadan
alussa, kun Suomen suuriruh-
tinaskuntaa uhkasi autonomi-
an menettäminen. Suomalai-
sia nousi vastuatamaan laitto-
muutta. Joukko rohkeita nuo-
ria miehiä lähti salaa Saksaan
hankkimaan sotilaskoulutusta.
Maailmansodan melskeissä
itsenäisyys saatiin, mutta veli
nousi ase kädessä veljeä vas-
taan. Syttyi sota, jossa ei an-
nettu eikä tunnettu armoa. |

Romaani
Isä aurinkoinen myhäili
kertoo punakapinan jälkeen
rajan taakse paenneista, sinne
kyyditetyistä ja Ameriikasta
katteettomilla lupauksilla pa-
remmasta elämästä houkutel-
luista suomalaisista. He us-
koivat rakentavansa kommu-
nismia, mutta karu todelli-
määräsi toisin. He tuhoutui-
vat Stalinin puhdistuksissa.
Heistä jäi jälkimaailmalle
vain muisto. |

Romaani
SIJAISSYYLLISET
Maa joutui tahtomattaan so-
taan. Sodan kestettyä 104 päi-
vää se päättyi torjuntavoittoon.
Maa lähti uuteen sotaa hake-
maan hyvitystä kärsitylle vää-
ryydelle. Mahtavasta liittolai-
sesta huolimatta sota päättyi
tappioon. Takaisin vallatut alu-
eet jouduttiin luovuttamaan ja
maksamaan suuret sotakorva-
ukset. Ennen kuin päästiin rau-
han töihin täytyi suomalaisten
vielä tuomita "sotasyyllisensä". |

Romaanin kirjoittaminen ei ole
helppoa. On vaikea saada sille
kustantaja. Vielä vaikeampaa
on saada joku ostamaan kirja,
Vaikeinta on kuitenkin saada
joku lukemaan tarina alusta lop-
puun.
Tässä pikku opuksessa kerro-
taan kuinka tarina ja sen henki-
löt luodaan, kuinka tarina ker-
rotaan eli tuotetaan tekstiä.
Esimerkit ovat Antti Hyryn
Finlandia-palkitusta romaanista
Uuni |
kuva Pirjo Ruotsalainen
Suomen kielen
historiaa
Perinteinen Emil Nestor Setälän ja Kai Donnerin
yli sata vuotta sitten luoma suomenkielen sukupuumalli joutaisi
romukoppaan. Ainakin puu joutaisi kääntää ylösalaisin eli oksisto olisi
juuri. Parempi malli olisikin kerroksittain kasvava sipuli, joka jaetaan
eri kieliä edustaviin lohkoihin. Sipulin pintakuorella jokaisella
nykyisin puhutulla kielellä on
laajuutensa mukainen paikka. Samoin
joutaisi romukoppaan käsite
eri kielten alkukodeista. Solu, josta sipuli alkaa kasvaa, edustaa
kaikkien kielten yhteistä alkukotia. Ihmiskieli syntyi savannilla, jossa ihminenkin
syntyi. Savanni on vaihtanut miljoonien
vuosien aikana paikkaa. Käsite kielikunnistakin joutaisi hylätä. Kielet syntyvät eriytymällä ja sulautumalla. Kivikaudella kun maapallolla oli vähän ihmisiä
ja paljon tilaa. heimot ja ryhmät
asuivat tuhansia vuosia eristyksissä toisistaan luonnonesteiden
muodostamien taipaleiden takana ja isoloituivat. Tuhannessa vuodessa ehtii syntyä uusi kieli.
Siitä ovat todisteena Uuden Guinean sadat ellei tuhannet kielet. Eriytymistä tapahtuu
vieläkin, vaikka maapallo
on muuttunut monenlaisten yhteyksien ansiosta ”kyläksi”. Esim.
Amerikan englanti on kehittymässä omaksi kieleksi. Sulautuminen
tapahtuu, kun heimot ja kansat ovat kanssakäymisessä toisten
heimojen ja kansojen kanssa. Naapurikielten vaikutuksesta syntyy murre. Murre voi syntyä yhdyskunnan sisälläkin.
Silloin puhutaan slangista. Murretta
ja slangia on helppo ymmärtää. Kun
kaksi kansaa on paljon tekemisissä toistensa kanssa, voi syntyä
pidginkieli. Siihen otetaan sanoja arvostetummasta kielestä, mutta
kielioppi ei muutu. Pidginistä voi syntyä uusi kieli, kreoli. Kun kansat
ovat jatkuvasti tekemisessä toistensa kanssa, tarvitaan ylätason kieli, lingua franca. Siksi tulee
kehittyneemman yhteiskunnan kieli. Nyt maapallolla on
kehittymässä uusi
lingua franca: "bäd inklish" (Kieli
huononee, kun sillä on toiskielisiä puhujia). Kieliä
myös häviää. Pieni väestö vaihtaa kielensä arvostetumpaan, oma kieli ei
enää kehity ja se kuolee käyttämättömänä. Myös suuri kieli voi kuolla.
Niin kävi entiselle lingua francalle latinalle, kun se pirstaloitui
moneksi kieleksi.
Viime jääkauden kylmimmän vaiheen aikana 26000 – 18000
vuotta sitten Euroopassa asui ihmisiä vain Mustanmeren ja Pyreneitten
lähettyvillä sekä Balkanilla
ja Italian niemimaalla, sillä pohjoisempana luonto oli asumiselle
vihamielistä polaariaavikkoa ja tundraa. He olivat tulleet Eurooppaan Vähä- ja Keski-Aasiasta jääkauden
lämpimän vaiheen aikana noin 50000 vuotta sitten. He elivät 50 hengen
ryhmissä asuen
majoissa ja vaihtaen asuinpaikkaa vuodenaikojen mukaan. He hankkivat ruoan pyydystämällä pienriistaa mutta
myös isoja eläimiä ja keräämällä syötäviä kasveja. Heidän
kivikautiset kulttuurinsa on nimetty Aurignaciksi ja Gravetteksi
argeologisten löytöpaikkojen mukaan. Heidän puhumaa kieltä ei tiedetä,
kuten ei tunneta ennen heitä Euroopan asuttaneiden
neandertilaistenkaan. Pauli Saukkosen
mukaan kieli ei voi syntyä tyhjästä. Jokaisella kielellä täytyy olla
edeltäjiä, joita ei voida määritellä, koska alkuperä ulottuu hämärään
muinaisuuteen. Heidän puhumansa (turanilainen?) muinaiskieli levisi
kivikaudella Euraasian valtavan alueen koilliskolkkaan asti
(Dolukhanov). Joku
paleosiperialanen kieli esim. jugagiiri on ehkä sen
viimeinen edustaja. Länsi-Siperia asutettiin lounaasta ja etelästä
sekä Itä-Siperia Kaakkois-Aasiasta. Muuttoliike jatkui Beringin salmen
kautta ja ehkä Tyynenmeren yli Amerikan mantereille. Päinvastaistakin
liikkumista on toki tapahtunut; kuparikaudella kyytit ja
sarmaatit tulivat Aasiasta Eurooppaan.
Viimeisimpiä tulijoita olivat hunnit, mongolit ja osmannit. Tulijat
olivat paimentolaisia. He toivat muassaan hevosen sekä rattaat ja indoeurooppalaisen
kantakielen. He sulautuivat kulttuurillisesti Euroopan aiemmin
asuttaneisiin maanviljelijäväestöihin. Ennen
maanviljelyä eurooppalaisten elinkeino oli metsästys ja keräily.
Sitä
mukaan kun mannerjää
vetäytyi ja maa tuli asumiskelpoiseksi, jäänjättömaalle muutti ihmisiä. Muuttosuunta
oli pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen. Liikkuminen
tapahtui jokia pitkin, sillä metsämaastossa oli vaikea ja vaarallistakin
kulkea. Itä-Euroopassa käytettyjä
muuttoväyliä olivar suuret virrat Tonava, Prut, Dnestr, Bug,
Dniepr, Don, Volga ja Ural. Muuttajat asuttivat jokien varret siirtyen
ehkä kilometrin sukupolvessa. Lounaassa Pyreneitten refugista eli
jääkauden asuinpaikasta muutettiin Atlantin rannikkoa seuraten
pohjoiseen. Vaeltajat elivät kalastamalla ja pyydystämällä
hylkeitä ja peuroja. Alpit
estivät Italiasta ja osittain Balkanilta muuttamisen. Viimeisinä metsästäjä-kerääjien elämänmuotoa Euroopassa harjoittivat
pohjoisen ja koillisen asukkaat. Etelä-Euroopan
asukkaat olivat huonosti perillä pohjoisen metsävyöhykkeen asukkaista. 400-luvulla eaa. eläneellä historioitsija
Herodotosilla oli haju Itä-Euroopan heimoista, ja roomalainen Tacitus
tiesi Länsi-Euroopan kansat. Nykyään saadaan pohjoisen
ihmisistä tietoa perimän avulla. Enemmistöllä saamelaisista on
metsästäjä-kerääjien geenit. Dna osoittaa, että saamelaiset ovat jääkauden
kylmimmän vaiheen aikana Lounais-Euroopassa asuneiden Homo sapiensien jälkeläisiä. Saamelaisista
puolet kuuluu mitokondriaalisen dna:n haploryhmään V, joka syntyi 35000 vuotta
sitten Välimeren seutuvilla HV-haploryhmään kuuluvien ihmisten keskuudessa. Heitä oli tullut länteen Vähä-Aasiasta Välimeren rantoja
seuraten. Toinen
puoli saamelaisista kuuluu mthaploryhmään U1b, joka on niin ikään
Lounais-Euroopan refugista. Sisarhaploryhmistä U oli tullut Eurooppaan
muutamia vuosituhansia aiemmin kuin HV.
Jääkauden jälkeen ihmisiä tuli Ukrainan refugista Veikseliä, Oderia ja Elbeä pitkin
pohjoiseen. He kohtasivat Pohjanmeren
paikalla silloin olleella maalla Iberiasta Atlantin rannikoa pitkin tulleet. Syntyi
myöhäispaleoliittinen Hampurin pyyntikulttuuri.
Syntyi myös sekakieli, joka jakaantui alkusaameksi
ja alkusuomeksi, kun osa
”hampurilaisista” (Ahrensburgin kulttuuri) jatkoi Atlantin sulaa
rannikkoa pitkin Pohjois-Norjaan asti ja osa (Svidryn kulttuuri) vaelsi
Itämeren itäpuolitse pohjoiseen. Kun ryhmät tuhansien vuosien kuluttua joutuivat kosketuksiin Lapissa,
ne eivät enää ymmärtäneet toistensa kieltä. Atlantin rannikkoa pitkin
tulleet (Komsa-kulttuuri) puhuivat pohjoissaamea ja "Suomen" kautta
tulleet (Kunda-kulttuuri) Inarin saamea ja idempää kiertäneet koltansaamea.
Indoeurooppalaista
kieltä puhuvat
tulivat Pohjois-Eurooppaan tuhansia
vuosia protosuomea ja protosaamea puhuvien jälkeen
(vasarakirveskulttuuri). He
ehkä ”lahtasivat” alkuasukkaita niin kuin Euroopasta Amerikkaan menneet
intiaaneja. Metsästäjä-kerääjät vetäytyivät pohjoiseen tulijoiden
tieltä. Paikalleen jääneet alkuasukkaat sulautuivat tulijoihin viimeistään
pronssikauden vaihtuessa rautakaudeksi. He vaihtoivat kielensä tulijoiden
indoeurooppalaiseen kieleen, joka edusti kehittyneempää ja arvostetumpaa
elinkeinoa. Kalevi
Wiik osoitti, että syntyneeseen kreolikieleen jäi ääntämisvirheitä,
koska suomessa ja saamessa on toiset äännelait kuin indoeurooppalaisissa
kielissä. Syntyneissä balttilaissa,
germaanisissa ja slaavilaisissa kielissä on sanastossa suomalais –
saamelaista substraattia eli perusainesta. Esim. suomen koti, saamen goahti ’kota’
ja englannin cottage ovat
epäilemättä samaa juurta. Germaanisia kieliä voimakkaammin suomi jätti jäljen balttilaisiin kieliin,
lättiin sekä liettuaan ja jo
kadonneeseen preussiin. Balttilaiset kielet ovat vanhimpia
indoeurooppalaisia kieliä. Niitä on puhuttu Itämeren kaakkoisrannoilla
kauan ennen germaanisia ja slaavilaisia kieliä. Ennen balttilaisia
kieliä Etelä-Baltiassa puhuttiin alkusuomea, mikä on
todennettavissa paikannimistä kuten Väinäjoki. Suomi ja saame ovat joutuneet vuosituhansien aikana väistymään indoeurooppalaisten
kielten alta etelästä
tulleen väestöpaineen työntämänä. Mitä
tulee Venäjällä yhä puhuttuihin suomalaisugrilaisiin kieliin, ne ovat
sen kielen jatkajia, jota puhuttiin mesoliittisellä kaudella
metsävyöhykkeellä Desna- ja Kamajoista pohjoiseen. Unkari on oma
lukunsa. Unkarissa väitellään, ovatko unkarilaiset edes "ugreja".
Geneettisesti he ovatkin eri "rotua" kuin pohjoisemmat
kielisukulaisensa. He ovat geeniperimältään pitkälti samoja kuin
indoeurooppalaisten kielten puhujat. Nykyunkarilaisista
suurimman osan esihistoriallinen
kantaisä jäljitetään mieheen, joka kuului Ydna haploryhmään R1.
Unkarilaisten R1 on selitettävissä siten, että kuparikaudelta alkaen Kaspianmeren
pohjoispuolitse tuli paimentolaisia Eurooppaan. 800-luvun lopulla madjaarit tulivat Aarpaadin johtamina Karpaattien alangolle, jossa asuneet heimot pakenivat Transsilvaniaan. Unkaria puhuvat szekelit säilyttivät siellä kielensä. He palasivat vähitellen takaisin ja sulauttivat madjaarit
kielellisesti. Madjaarit
toivat unkarinkieleen karjataloussanastoa. Sajnovics löysi 1700-luvulla suomen ja unkarin sukulaisuuden, mutta
noiden kielten on täytynyt erota toisistaan hyvin kauan sitten, sillä suomen ja unkarin yhteiset
sanat ovat metsästäjä – kerääjäkulttuurin ajalta. Dna
ei kerro, mitä kieltä ihminen puhuu, mutta mainittakoon, että
suomalaisista miehistä noin puolella viimeinen yhteinen esi-isä kuuluu
Ydna haploryhmään N1c, johon kuuluvien kantaisä syntyi kivikaudella
jossakin Itä-Euroopassa. Toinen suuri habloryhmä Suomessa on I1. Siihen
kuuluvien esi-isät tulivat kivikaudella Vähä-Aasiasta Anatolian kautta
Balkanille ja
edelleen Tonavaa pitkin Keski-Eurooppaan. Ydna R haploryhmä edustuu
Syomessa vähäisenä.
Suomalaisugrilaisia
kieliä puhuvat ovat asuneet tuhansia
vuosia indoiranilaista
kieltä puhuneiden kansojen pohjoisina naapureina. Molempien kielten sanoissa on paljon yhteisiä
juuria. Kantaindoeuroopan hekvos, suomen hevos ja
latinan equus ovat samaa
juurta. Suomen sana Häme on
samaa juurta kuin venäjän Zemlja, jonka yksi johdos on Saame. Indoeurooppalaiset
ja myös turkkilaiset kielet ovat vuosisatojen kuluessa tunkeutuneet suomalaisugrilaisten
kielten väleihin. Suomalaisugrilaisia
kieliä puhutaan enää Pohjois- ja Koillis-Euroopassa sekä Karpaattien
alangolla. Kaksi
ugrilaista kansaa, hantit ja mansit, siirtyivät Ob-joen
vesistöalueelle vasta jääkauden sulamisvesien synnyttämän
jääjärven kuivumisen jälkeen. Sinne tuli myös
samojedeja idästä. Suomalais–ugrilaiset kielet ja samojedikielet
niputetaan yhteen uralilaiseksi superkielikunnaksi, mutta italialainen kielitieteilijä Angela Marcantonio
esittää, ettei mitään uralilaista kielikuntaa ole olemassakaan. Unkari, saame ja suomi ovat vanhimpia
Länsi-Euroopassa puhuttuja kieliä. Suomea ja varsinkaan saamea ei tuotu Fennoskandiaan Volgan
mutkan "alkukodista", kuten kouluissa yhä opetetaan, vaan ne
syntyivät jo myöhäispaleoottisella kaudella Luoteis-Euroopassa. Kaikki indoeurooppalaiset kielet ja myös
baski ovat myöhempiä tulokkaita. Yksi Italian niemimaalla puhutuista kielistä ennen
indoeurooppalaisia itaalisia kieliä oli etruski. Se on ehkä
kaukasialaisperäisen pelasgin sukuinen kieli, kuten baskikin. Siihen
viittaa baskin kieliopillinen ergatiivi-rakenne, joka on joissakin
kaukasialaisissa kielissä ja myös sumerissa. Kaukasiassa on Iberia
niminen paikkakin. Nimi tuli siirtolaisten mukana länteen.
Siperia-nimikin saattaa olla Kaukasiasta, josta lähteneet ihmiset
asuttivat Länsi-Siperian yli 50000 vuotta sitten. Kaukasuksella oli myös Albania niminen paikka, josta
albanialaiset ehkä siirtyivät nykyiseen kotimaahansa.
KIRJAN KUSTANTAMINEN OMAEHTOISESTI
Tietokoneen kovalevyn ja internetin
keksimisen jälkeen kirjan julkaiseminen on kokenut suurimman
muutoksen sitten Gutenbergin painokoneen. Nyt kuka tahansa voi
julkaista kirjan ja panna sen jakeluun. Enää ei tarvitse tehdä
(työ)sopimusta kustantajan kanssa, eikä tarvita suurta
rahamassia. Julkaiseminen on muuttunut lähes täysin
omaehtoiseksi, vain sopimus kirjapainon kanssa tarvitaan. Eikä
sitäkään, jos valmistaa verkossa levitettävän digitaalisen
kirjan. Sensuuriakaan ei ole, tosin itsesensuuri yhä on.
Halusin lapsesta saakka kirjoittaa romaanin. Minulla oli
lukiossa äidinkielen opettajana kaksikin kirjailijaa, kumpikaan
ei havainnut minussa kirjallista lahjakkuutta, ainakaan he eivät
kehuneet aineitani (esseitäni) eivätkä antaneet minulle
kiitettäviä arvosanoja. Mutta kirjoitin salassa novellin, jonka
lähetin, muistaakseni ylioppilasvuotenani, erään kirjallisen
aikakauslehden toimitukseen ja jäin toivorikkaana odottamaan sen
julkaisemista. Minusta tulisi kirjailija ja elättäisin itseni
kirjoittamisella. Lehdestä ei tullut edes vastausta.
Hylkäsin kirjoittamisen pariksi vuosikymmeneksi. Sitten
elämässäni tapahtui muutos, minulle jäi aikaa tehdä sitä mitä
olin halunnut. Moni sanoo, ettei ole aikaa romaanin
kirjoittamiseen. Kyse on kuitenkin siitä, miten ajan käyttää.
Minä en ole kovin sosiaalinen luonne. En halua viettää aikaani
oluttuopin ääressä ystävien kanssa. Viihdyn hyvin
yksinäisyydessä. Olin jo valmistellut romaanin kirjoittamista.
Olin koonnut paljon tietoa Suomen lähihistoriasta ja
kirjoittanut muistioita vihkoihin. Olin jopa luonut
henkilöhahmoja. Sepitin tarinan mielessäni. Se muuttui koko
ajan. Rupesin kirjoittamaan romaania, ensin lyijykynällä, koska
oli jotenkin helpompi kirjoittaa käsin kuin koneella. En
kertonut puuhastani kenellekään. Kirjoitin viitenä päivänä
viikossa nelisen tuntia kerrallaan. Kirjoitin niin kiihkeästi,
että sormeen tuli kipeä kyhmy. Sain romaanin valmiiksi ja aloin
kirjoittaa sitä puhtaaksi mekaanisella kirjoituskoneella. Se
koski korviin, ja panin korvatulpat. En ollut tyytyväinen
lopputulokseen ja kirjoitin romaanin uudelleen, tällä kertaa
sähkökoneella. Saatuani yli viisisatasivuisen käsikirjoituksen
valmiiksi lähetin sen erääseen keskikokoiseen kustantamoon. En
tainnut edes uskoa, että se julkaistaisiin. Silti vastaus oli
pettymys. Kustannustoimittaja kehui tekstiä jonkin verran mutta
totesi, ettei romaanini ollut julkaisukelpoinen.
Kirjoitin romaanin uudelleen
vaimoni hankkimalla tietokoneella. Tallensin ”saaliin” korpulle
enkä kovalevylle, koska en halunnut vaimoni saavan tietää, että
kirjoittelen. Lähetin valmiin käsikirjoituksen pienelle
kustantajalle. Vastaus oli tyly, he eivät julkaisisi
romaaniani. Lähetin käsikirjoituksen vielä yhdelle
kustantajalle tällä kertaa levykkeellä. Sieltä tuli pyyntö
lähettää käsikirjoituksen alkuosa paperiversiona. Printtasin
käsikirjoituksen ja lähetin kilon paketin kustantamoon. Vastaus
tuli puolen vuoden kuluttua. Se oli kielteinen. Käsitin
kustannustoimittajan vihjanneen, että monisatasivuisena
romaanini oli liian laaja ja päätin jakaa sen kolmeen osaan.
Kirjoitin ensimmäisen osan vielä kerran uudelleen, koska se oli
Wordilla niin helppoa. Lähetin käsikirjoituksen samalla kertaa
kuudelle kustantajalle, koska minulla ei ollut kärsivällisyyttä
odottaa puoli vuotta vastausta jokaiselta. Vastauksia
alkoi tipahdella. Yhdeltä tuli ilmoitus, että he eivät käsittele
levykkeitä. Yksi kustantaja pahoitteli, että levyke oli pudonnut
käsikirjoituspinon väliin, josta se löytyi pitkän ajan kuluttua.
Voi pyhä Sylvi. Kustantamoissa elettiin menneessä maailmassa.
”Vanhat” pitivät kiinni tottumuksistaan niin kauan kunnes
siirtyivät eläkkeelle. Romaanini ei sopinut yhdenkään
kustannusohjelmaan. Yksi vastasi, etteivät he julkaise
romaaneja. Yksi sanoi suoraan, että romaanini ei täyttänyt
kirjallisia vaatimuksia. Yhdeltä tuli kiitosta persoonallisesta
tyylistäni mutta samalla ihmettelyä, että käytin kallista
aikaani romaanin kirjoittamiseen. Joku kehotti lähettämään
kässärin Nuoren Voiman liittoon arvosteltavaksi. En tehnyt niin,
koska olin jo keski-ikäinen. Mutta aika muuttui vähin
erin. Kustantamoissa alettiin hyväksyä levyke. Lähetin
käsikirjoituksen pikku kustantajalle, viimeiselle toivolleni.
Sieltä vastattiin, että he eivät kustanna romaaniani, koska
eivät nähneet sen yltävän kirjana niihin myyntilukemiin, että
työn toteuttaminen heidän toimestaan olisi taloudellisesti
kannattavaa. Aloin ymmärtää, että kustantaminen on
kaupallista toimintaa. Tajusin, ettei kukaan kustantaja halunnut
sitoa varojaan minun kirjaani. Olinhan noubodi. Kukaan ei
ostaisi minun
romaania.
Kirjoittelin edelleenkin, koska
ei ollut parempaakaan tekemistä. Monta kertaa tuli mieleen, että
teen turhaa työtä. Samassa ajassa olisin kaivanut ojaa monta
kilometriä, mikä oli paljon hyödyllisempää kuin se mitä tein.
Näin lehdessä ilmoituksen romaanikilpailusta, jossa palkitaan
paras käsikirjoitus ja se painetaan kirjaksi. Koska minulla oli
valmis käsikirjoitus lähetin sen kokeeksi, jos vaikka tärppäisi.
HS:ssä oli aikanaan ilmoitus voittajasta. Se en ollut
minä. Olin jo unohtanut kilpailun, kun järjestäjältä tuli
kirje, jossa ilmoitettiin, että käsikirjoitukseni oli parhaiden
joukossa. Kustantaja tarjoutui tekemään siitä kirjan, mutta minä
joutuisin maksamaan valmistamisen itse. Soitin kustantajan
käyttämään kirjapainoon ja kysyin, paljonko painaminen maksaisi.
Kuultuani summan hyväksyin muutaman sadan kappaleen painamisen.
Hioin käsikirjoitusta vielä, ennen kuin lähetin sen
kirjapainoon. Kirja valmistui nopeasti. Sain kirjoista pienen
osan itselleni. Kustantaja lupasi myydä suuremman osan
kirjatukkuihin ja kirjastoihin. Sain myytyä kirjat nopeasti
sukulaisille ja tutuille. Korjasin kirjasta löytämäni
painovirhepaholaisen tekoset ja pyysin kustantajalta uuden
painoksen. Kustantaja ei vastannut koskaan. Aloin vaipua
epätoivoon. Ei tuntunut olevan mitään mahdollisuutta julkaista
trilogian kahta muuta osaa.
Ensimmäisen romaanini
julkaisemisen yhteydessä olin saanut oppia käsikirjoituksen
painokuntoon valmistamisesta. En muista kuinka keksin, että
voisin tehdä kaiken kirjan valmistamiseen liittyvän Wordilla
itse. Ehkä se tapahtui kokeilemalla ja löytämällä. Tartuin
härkää sarvista kaataakseni sen kumoon. Käsikirjoitus on
raaka-ainetta, josta kirja muokataan. Mallia voi katsoa
valmiista kirjoista. Leipäteksti on yleensä Times New Roman.
Fontin koko on pisteiden 10 ja 12 väliltä. Asetetaan sarkaimet
ja valitaan riviväli. Wordissa valitaan ”Tavuta asiakirja
automaattisesti”. Romaaneissa teksti on tasattu molemmilta
reunoilta. Valitaan ”Tasaa molemmat reunat”. ”Sivun
asetuksissa” voi tehdä kirjataiton. Siellä asetetaan sivun koko
(romaanissa yleensä A5) ja marginaalit. Valitaan ”Sivunvaihto”
ja ”Sivunumerot”. Neljää ensimmäistä ns. nimiösivua ei
numeroida, vaan numerot aloitetaan viidennestä, josta myös
teksti alkaa. Nimiösivuille tulee kirjailijan ja kirjan nimi
sekä muuta informaatiota. Valmista sivua voi katsella
”Tulostinasettelunäkymässä” ja muokata sitä. Oikoluvun voi
tehdä Wordilla. Mutta jos käyttää murretta tai slangia, pitää
olla tarkkana, sillä oikoluku on vain kirjakielelle. Teksti
pitääkin lukea huolella ja ajatuksella, sillä etenkin
ajatusvirheet ovat kavalia. Lopuksi pitää vielä tarkistaa, että
kappaleet päättyvät oikein ja sarkaimet ovat kohdallaan. Se
tapahtuu painamalla työkalurivissä olevaa merkkiä, joka
muistuttaa väärin päin olevaa p-kirjainta. Lopuksi sovitetaan
tekstin osajako sivuille. Sitten käsikirjoitus on valmis
konvertoitavaksi pdf-tiedostoksi. Kirjapaino vaatii tekstin
pdf-tiedostona. Netistä löytää ilmaisia konverttereita.
Pdf-tiedosto voidaan siirtää sähköpostitse digipainoon.
Digipainaminen on hieman kalliimpaa kuin ofsettpainaminen,
vaikka ei tarvita kalliita painolaattoja. Mutta digipainaminen
halpenee kaiken aikaa. Tulevaisuudessa luultavasti kaikki
painaminen on digipainamista. Tulevaisuudessa kirja voidaan
painaa kotona, tehdäänhän tulostamalla jo kokonaisia
taloja. Kirja tarvitsee kannet. Kaksipuoliset kannet
valmistetaan kuvankäsittelyohjelmalla. Tarvitaan luovaa
ajattelua. Etukannen kuvan voi piirtää ja värittää tai voi
käyttää valokuvaa. Takakanteen tulee kirjan sisältöä esittelevä
teksti. Kannattaa käyttää eri fonttia kuin leipätekstissä esim.
Arialia. Fonttikooksi voi valita jonkun otsikkotyyleistä. Kannet
asemoidaan oikeaan suhteeseen kirjan paksuuteen nähden
kirjapainosta saatavien tarkkojen ohjeiden mukaan ja
tallennetaan esim. JPEG-tiedostoksi. Se lähetetään esim.
sähköpostitse kirjapainoon, joka painaa sen nelivärisenä.
Kirjapainon voi valita tarjousten perusteella. Kirjapaino painaa
niin monta kirjaa kuin haluat, vaikka vain yhden kappaleen.
Lämpimäisiä saa nopeasti, eikä tarvitse odottaa kokonaista
vuotta niin kuin jonkun kustantajan julkaisuohjelman
puitteissa. Tulevaisuudessa kirjat siirtyvät yhä enemmän
digimuotoon. Paperikirjalla tulee olemaan lähinnä esinearvoa.
Kirjoilla on yhä vaikeampaa ansaita.
|
SUKUTUTKIMUSTA

Samuel Thomae Paldaniuksen nimi ei ole jäänyt
historiaan, mutta monen hänen jälkeläi-
sensä on. Heistä kaksi
tavoitteli samaan aikaan toisella
vaalikierroksella Suomen
presi-
denttiyttä. Jälkeläisissä on myöntyväisyysmielinen
arkkipiispa,
mutta myös itsenäisyyden
puolesta taistelleita aktivisteja,
jopa "ryssänvihaajia". Yksi
itsenäisyysjulistuksen allekir-
joittaneista senaattoreista on Samuel
Thomaen jälkeläinen.
Heissä on saksalaismielinen
ulkoministeri,
Mannerheim-ristin ritari
ja vuorineuvoksia.
Heissä
on lukuisa joukko kult-
tuurihenkilöitä:
suurista suurimpia
kirjailijoita, arkkitehtejä, muusikoita,
säveltäjä,
iskel-
mälaulaja/musiikintekijä,
elokuvaohjaaja,
akateemikko, filosofi, mesenaatti
olympia-
voittajiakin. Heissä on neljä arkkipiispaa
ja yksi Ruotsin piispa. Sukuun
on naitu aatelisia
ja
merkkihenkilöitä lähes kaikilta
elämänaloilta. |

1600-luvun alussa avioituneista,
kuopiolaisesta Johan Larsson
Kauhanen/
Argillanderista ja juvalaisesta
Anna Andersdotter Kettusesta
polveutuu
merkittäviä
sukuja, jotka ovat jättäneet niille
läheistä sukua olevien Pal-
daniusten
kanssa ehkä eniten merkittävia
naisia ja miehiä
Suomen histori-
aan. Heihin kuuluu
kaksi
kuuluisaa taiteilijaveljessarjaa ja sortovuosina
elänyt valtiomies ja terroristin murhaama valtioneuvos. Heihin kuuluu
yk-
si
Pohjoismaiden rikkaimmista teollisuusmiehistä ja eräs
maailmanhisto-
riallinen merkkihenkilö, jonka nimeä ei ole syytä mainita, koska asiakirja,
jolla sukulaisuuden
voi pitävästi osoittaa on kadoksissa tai asiakirjat on tar-
koituksella hävitetty.
|
Synnyin 1948 Turussa Heidekenillä. Ensimmäiset elinpäivät asuin mummon
ja ukon luona Porthaninkatu 4:ssä Tuomiokirkon tornin varjossa. Pian
muutin isän ja äidin kanssa Itäharjulle. Sain kaksi veljeä. Muutimme
Stålarminkatu viiteentoista. Sain siskon ja muutaman vuoden päästä
toisen. Aloitin koulunkäynnin Martin kansakoulussa, josta jatkoin
maineikkaaseen Klassilliseen lyseoon. Osa luokista toimi silloin
Kauppatorin kulmassa vanhassa rakennuksessa. Sen paikalla on nyt iso
liiketalo. Huussit olivat pihan perällä. Koulun vieressä oli
isvossikka-asema. Talo purettiin ja kaikki luokat siirrettiin
varsinaiseen Klassikkoon Linnankadun ja Eskelinkadun kulmaan. Rakennus
oli entinen kehruuhuone eli naisvankila. Sitäkään taloa ei enää ole.
Perhe muutti Mynämäelle, paitsi minä, joka jäin mummon luokse asumaan ja
käymään koulua. Perhe muutti pian Poriin ja edelleen Tampereelle, jonne
minäkin muutin. Pääsin ylioppilaaksi Tampereen Klassikosta surkealla
todistuksella, tosin en jäänyt kertaakaan luokalle. Sen jälkeen olenkin
käynyt vain elämänkoulua. Armeijan kävin Mikkelissä Savon prikaatissa.
Yksi esi-isäni, kapteeni Anders Johansson Skopa-Argillander, oli ollut
perustamssa sen edeltäjää Savon ja Savonlinnan läänin
jalkaväkirykmenttiä vuonna 1626. Minusta koulittiin kevytsinkoryhmän
johtaja. Onneksi ei ole tarvinnut mennä sotaan, sinkomiehen elämä
päättyy rintamalla nopeasti, kuulemma. Armeijan jälkeen lähdin
Englantiin. Työskentelin Bletschleyssä alumiiniosia valmistavassa
tehtaassa ja myöhemmin Lontoossa. Siivosin rikkaisen ja köyhienkin
huusholleja. Puolisen vuotta oltuani muutin Saksaan Hampuriin. Tein
töitä kirjatukkuliikkeessa toista vuotta, kunnes palasin Suomeen.
Työskentelin 37 ja puoli vuotta putkeen parin aarin kokoisella pläntillä
Helsingin keskustassa, kunnes jäin vanhuuseläkkeelle. Olen toista kertaa
aviossa. Minulla on tytär ja yksi lapsenlapsi.
MATTS
NILSSON RUOTSALAISEN JÄLKELÄISIÄ
Matts Nilsson (Ruotsalainen) tuli
1700-luvun alussa Ruokoveden länsipuolelta Kuopion maaseurakunnan
Väänälään Staffan Väänäsen entiselle tilalle
Matin pojat:
.
Neljän isovanhempani suvut:
Samuel
Ruotsalaisen
jälkeläisiä
0 Matts Nilsson
Ruotsalainen n.1656 – 4.12.1737 Vänälä 1
1A Samuel Mattsson
Ruotsalainen 1708 – 12.8.1789 Maaninka Tuovilanlahti 4
+
Valpuri Pehrsdotter Eskelinen 1711 Hirvilahti – 1789
2A Matthias 15.2.1739 Vänälä – 1739
2B Inga 9.6.1740 Vänälä –
2C Wendelia 31.12.1743 Maaninka Tuovilanlahti –
2D Petter 10.1.1747
– 1794 Tuovilanlahti 4
+ 1770 Elin Hillutar 1749 –
3A Samuel 11.4.1781
Tuovilanlahti 4 –
+ 1792 Maria Husso 1771 Tuovilanlahti 6 – 1837 Pielavesi
Lampaanjärvi
4A Petter Simon (Pehr) 1793 Tuovilanlahti 4 –
+ 1818 Anna Stina Karhunen
5A Anna 1818 –
5B Lovisa 1820 – 1820
5C Henrik 1821 –
4B Christer 28.2.1795
Tuovilanlahti 4 – 15.3.1841 Pielavesi Lampaanjärvi 18
+ Margareta Lappalainen 7.4.1795 Maaninka – 3.1.1868
5A Maria 1819 –
5B David 1821 – 9.12.1822
5C Nils 1823 – 27.12.1825
5D Hans 1825 – 1853
5E Aaron 29.10.1827
Tuovilanl 4, 1851 – 12.5.1898 Karttula Airaksela 10
klikkaa +
1851 Agatha Rissanen Pielavesi Tuovilanlahti
6A Agatha 23.10.1852 Haatala 4 –
6B Hedvig Sofia 26.10.1854 Haatala 4 – muutti Maaningalle
6C Anna Katarina 1.12.1856 –
6D David 13.5.1859 Varpaismaa 5 – 12.7.1859
6E Juliana 25.7.1860 Karttula Auraksela 10 –
6F Petter (Pekka)
30.10.1863 Karttula Airaksela – 15.2.1919 Kuopio mrsk.
+8.10.1883 Ida Juhontär Karhunen 10.11.1867 Karttula – 1.3.1932
Kuopio
7A Hilma 22.11.1890 Karttula Airaksela 10 Uudistalo –
+
Hyvärinen
8 Elsa – kuoli Tampereella
8 Einari
8 Fanni
8 Keijo
8 Ida
8 Taimi Mirjam 19.6.1915 Kuopio – 5.11.1981 Vantaa
+ Jaakko Savio
9 lapsia
10 lastenlapsia
7B Iida 7.6.1894 Karttula Airaksela 10 – 27.7.1958 Turku
+ Frans Koskinen
7B Petter 7.6.1894 Airaksela – 25.2.1895
7C Arvo 25.7.1897 Airaksela 10 –
8 Valto
8 Vieno
7C
Johannes "Juho" 25.7.1897 Airaksela 10 –
+ Martta
7D Elina 1.1.1900 Karttula Airaksela 10 – 1992 Helsinki.
+ Matti Hämäläinen
+ avopuolisoToivo Kujala, eduskunnan varapuhemies
7E Lauri Petteri
3.8.1902 Airaksela 10 – 16.6.1958 Helsinki.
Isoisäni
+ 28.5.1925 Olga Salminen 24.1.1900 Jämsä Juokslahti – 27.2.1987
Turku

8A Kauko 17.3.1925 Kuopio – 19.6.1987 Turku

+ Kirsti Peussa 11.3.1923 Koivisto Makslahti – 20.11.2015 Tampere

9A Juha 1948 Turku –

+ 1972 Kristiina Holmberg 1951 Helsinki –
10A Christina 1973 Helsinki –
+ 2010 Peter Verkoeijen Venlo –
11A Vivienne 2012 den Haag –
+1979 Irmeli Kokkonen 1946 Joensuu –
9B Jorma 18.3.1949 Turku – 2.12.2006 Tampere
9C Jouko 1950 Turku –
9D Sirpa 1952 Turku –
+Matti Leiniö
10A Janne
10B Outi
+ Ari Mikkonen (avopuoliso)
10C Auli
9E Pirjo Riitta 1959 Turku –
8B Karin Sanelma 20.10.1926 – 20.10.1926
8B Lauri Viljo
20.10.1926 – 20.10.1926
7F Einari
8 poika
+ Aaronin II puoliso 13.1.1898 Anna Mari Karttunen, Airaksela
6G Maria Kristina 15.5.1868 Airaksela 10 –
6H Fredrika 17.5.1871 Airaksela 10 –
6I Elisa 11.5.1873 Airaksela 10 –
6J Helena Johanna 1876 Airaksela –
6K Ida Johanna 28.6.1879 Airaksela 10 –
5F Katariina 4.10.1830 Tuovilanlahti 4 –
5G Hedvig 7.11.1832 Tuovilanlahti 4 –
+ Josef Hujanen
5H Mooses 30.9.1836 Pielavesi Lampaanjärvi 14 –
+ 1863 Elisabeth Lappalainen 1835 Maaninka Pöljä –
4C Samuel 1799 – 1801
4D Jacob 17.2.1803 Tuovilanlahti 9 ent. 4 – Pielavesi Jylängänmäki
k. 1856 Tuovilanlahti
+ 1823 Maria Loo 1800 –
5A Maria Stina 1824 –
+ Jonas Mykkänen, Pielavesi Jylängänmäki
6A Abraham 1854 –
6B David Joh.1856 –
6C Maria 1861 –
5B Anna Liisa 1827 –
5C Helena 1829 – 15.3.1831
5D Jacob 1833 –
14.2.1833
4E Maria 18.6.1808 –
3B Knut 17.9.1772 Tuovilanlahti 4 – 1806
+ 1797 Anna Paldanius 16.4.1770 Halola
4A Katariina 6.11.1799 –
4B Petter – 19.10.1801 –
4C Samuel 13.1. 1804 Tuovilanlahti 13 ent 6 –
+ 13.12.1834 Kuopion krsk Lovisa Radikain 1804 –
5A Wilhelmina 28.3.1832 Kuopion krsk –
5A Johan 3.3.1834
Pielavesi Tuovilanlahti 13 –
5B David 31.3.1836 Tuovilanlahti 13 –
5C Petter 15.7.1839 Vianto 3 –
5D Anne Lovisa 24.2.1843 Vianto 3 –
5 E Hedda 20.9.1845 Vianto 3 –
5F Wendla 15.6.1849 Vianto 3 –
4D Påhl 23.3.1806 –
3C Valpuri 1774 –
+1796 Fredric Väisänen 1770 Iisalmi Koppola – 1816
4A Brita Lovisa 1802 –
4B Matts 1805 –
+1828 Lovisa Kekkonen, Narvanlahti
4C Anna 1808 –
+1837 Johan Staff Limon, Onkivesi
4D Fredric 1811 – 1813
4E Petter 1814 –
3D Nils 30.12.1776
– 26.2.1778
3E Petter 22.4.1778 – 1781
3F Paulus 11.6.1780 – 1781
3G Katariina 1782 – 5.7.1788
3H Margareeta 26.7.1783 –
3I Maria 12.1.1785 –
3J Lovisa 16.2.1787 –
+1807 Henric Vainikainen, Käärmelahti
2E Nils 1752 – 30.3.1800 Tuovilanlahti
+ Marg. Räisänen 1755 – 1804
3A Valpuri 25.1.1778 –
+1797 Olof Petri Tuovinen 11.12.1774 Tuovilanlahti – 1804
4 Maria 14.11.1799 Tuovilanlahti - 1857
+ Hans Uotinen 1785 - 1862
5B Vilhelmina 15.4.1940 Pielavesi
+ Olli Halonen 1832 - 1914
6C Pekka Halonen
1865- 1933. Taidemaalari.
Professori.
6E Antti
3B Anna 1780 – 14.5.1804
+ 1802 sjöman Henric Mandelin 1777 –
4A Anna Marg. 1803 –
3C Samuel 1782 – 1783
3D Elias
1784 – 1792
3E Margareta 1787 –
3F Maria 1789 –
3G Ibgeborg 1793 –
3H
Nils
1795 – 1795
3I Wendla 1796 – 21.3.1798
3J Petter 1799 –
19.7.1800 |
Lauri
Peusan (Peussan)
1
Lauri s.1698 Koivisto. (Yhtiömiehenä Makslahti N:ro 3:ssa)
2a Jaakko s.1734 Koivisto – 22.3.1791
+ (Jo)hanna Antintytär 1732 – 18.1.1796 (64v.)
3a Nuutti 31.10.1758 – 1761
3b Anders 18.11.1759 –
3c Jaakko 22.7.1763 – 15.4.1814 (51v.)
3d Tuomas 23.10.1770 Koivisto – 18.5.1831 Koivisto (61v.)
+ Saara Martintr 1.3.1778 – 5.5.1846 (68v.)
4a Agnes 20.12.1799 – 1.2.1867
+ Mikko Kurki, Peusa 4 –
5a Aleksanteri 26.12.1830 –
+ Helena Eliaantr Hoikkala
6a Eeva 9.12.1854 –
6b Maria 27.1.1857 –
6c Gabriel 28.7.1859 –
+ Maria Pietarintr Ukko
7a Hulda 25.9.1891 –
7b Huuko Juhani 20.5.1893 –
5b Tuomas 3.12.1833 – 9.11.1852 (19v,)
5c Gabriel 8.7.1838 – 14.12.1852 (14v.)
4b Katariina 8.9.1803- 1.4.1807
4c Helena 4.10.1806 –
4d Aatami 29.4.1810 Koivisto – 22.2.1870 (59v.) Koivisto
+ Eeva Juhantr Pönni 10.11.1806 Härkälä – 1.12.1885 (79v.)
5a Joonas 28.2.1834 Koivisto – 19.7.1882 (48v.) Koivisto
+ I Kristiina Jaakontr Heino 20.11.1836 – 7.2.1864 (28v.)
6a Eeva Sofia 28.10.1858 – 23.4.1862
6b Eeva Sofia 22.8.1862 – 6.1.1866
+ II Edla Justiina Jaakontr Heino 9.6.1846 Kiurlahti – 23.10.1929
(83v.)
6c Aleksanteri 11.5.1866 – 15.6.1908 (42v.) Koivisto
+ Maria Joelintr Rokka 25.3.1861 – 14.9.1925 (64v.)
7a Hilda Maria 3.7.1887 – 8.4.1977 (90v.)
+ Väinö Aleksanteri Ukko 10.10.1887 –
8a Olavi
8b Irja
8c Ilona
8d Sinikka
8e Elina
8f Ilta
8g Kaiku
7b Aino 1.8.1891 – 12.2.1892 (1v.)
7c Uuno 2.2 1893 Koivisto –
+ Katriina Simontr Leppänen 15.3.1892 –
8a Aulikki
8b Rauha
8c Jussi
8d Sirkka
8e Antti
8f Einari
8g Yrjö
8h Lilja
7d Aalto Aleksanteri 23.7.1895 – 29.10.1895 (3kk.)
7e Aarne Aatami 25.2.1900 – 19.7.1941 kaatui Salmissa.
9. keskimatkan juoksussa Pariisin olympialaisissa.
+ Lyyli Tanelintr Mannonen 21.11.1897 –
8a Terttu Maija 1921 –
8b Lasse Aatami 1923 –
8c Anna-Liisa 1926 –
8d Seppo Erik 1928 –
7f Toimi Aura (Aaro) 1.7.1903 –
6d Jaakko 27.7.1869 Koivisto Makslahti – 31.7.1909 (40v.)
Koivisto.
Laivuri
+ Matilda Mikontr Villa 3.3.1874 – 6.7.1905 (31v.)
7a Eino Jaakko 11.7.1894 Koivisto – 31.5.1967 (72v.)
Mäntsälä Ohkola
Isoisäni. Makslahden osuuskassan perustajia.

+ Rauha Matintr Villa 12.1.1900 Koivisto – 1977 (77v.) Mäntsälä

8a Hellä Inkeri 17.8.1921 Koivisto – 2017 Helsinki
+ Lasse Laine
9a Pertti 1946 Helsinki – 2009 Helsinki
9b Torsti 1947 Helsinki –
+ Leila Laine
10a Mia
10b tyttö
+ Oksa
11a poika
11b tyttö
8b Kirsti 11.3.1923 Koivisto Makslahti – 20.11.2015 Tampere
+ Kauko Kalervo Ruotsalainen 17.3.1925 Kuopio – 19.6.1987 Turku
9a Juha Kauko Tapio 1948 Turku –
+ I Kristiina Holmberg 1952 Helsinki –
10a Christina 1973 Helsinki –
+ Peter Verkoeijen 1971 Venlo, Hollanti –
11a Vivienne Iiris Veronica 2012 den Haag –
+ II puoliso Irmeli Sinikka Kokkonen 1945 Joensuu –
9b Jorma Eino Kalervo 18.3.1949 Turku – 2.12.2007 Tampere
9c Jouko Olavi 1950 Turku –
9d Sirpa Rauha Annikki 1952 Turku –
+ Matti Leiniö
10a Janne
10b Outi
10c Auli
9e Pirjo Riitta 1959 Turku –
8c Kyösti 24.3.1925 Koivisto Makslahti – 16.3.1996 Mäntsälä Ohkola
+ Jenny Annikki Taipale 20.4.1938 – 13.10.2011 Mäntsälä Ohkola
9a Kari 1957 Mäntsälä – Mäntsälän kunnanvaltuutettu.
+ II puoliso Eija Toivanen
10a Laura
+ Lari Teerisalo
+ II puoliso Sami Virkkunen
10b Anni
8d Matti Ensio 22.6.1928 Koivisto – 5.11.2015 Mantsälä Ohkola
8e Erkki 1936 Koivisto Makslahti – 6.2017 Mäntsälä Ohkola
+ Irja Reinikainen –
9a Heidi Marita –
+ Osanen –
10a Arttu
10b Otto
9b Marjaana
+ avopuoliso Bergholm
10a Maria 2000
8f Raili 1940 Orivesi –
+ Jussi Laine
9a Hannaleena
9b Juha
+ Marjaana
10a Oskari Emil 2008
10b Olivia Ella Alissa
10c Ilona Emma Annabella 2013 Espoo –
10c Topias Lauri Aleksi 2013 Espoo –
7b Laina
+ Airikka
8a Pentti 22.11.1918 Koivisto Makslahti – 14.9.1993 New York
8b Osmo
8c Kaija
+ Kelpo Lehto
9a Kimmo. Muutti Tukholmaan. Kuoli n. 2017
10a Outi
10b poika
9b Hannu
9c Inna
9d Olli
9e Jukka
8d Kaarina 17.5.1928 Koivisto Makslahti – 21.11.2012 Borås
+ Parkkila
9a Tiina
10A Oscar
10B Erik
7c Lempi
+ puoliso
8a Kaisa Liisa
7d Veli Toivo 26.7.1902 –
8 Jaakko
+ II puoliso Eeva.Liisa Mikontytär Villa 21.1.1886 –
7e Niilo
+ puoliso
8a Pekka
8b Leena
7f Huuko
+ puoliso
8a Pirkko
8b Pertti
8c Heikki
6e Aatami Anton 17.12.1871 – 23.8.1892 (21v.)
6f Julius Konstantin 11.5.1874 – 20.6.1897 (23v.)
6g Joonas Daniel 8.12 1876 –
+ Aleksandra Maria Joonaantr Peltonen 20.7.1876 – 14.6.1933 (57v.)
6h Akilles Donatus 2.11.1879 – 14.8.1905 ( 26v.)
6i Edla Aliina 16.4.1882 –
+ Anton Matinp Hämäläinen 20.2.1875 –
7a Aina Alina 13.9.1905 –
7b Helvi Katri 23.9.1906 –
5b Valpuri 24.1.1837 - 1841
5c Juudit 1.6.1839 - 26.6.1890 (51v.)
+ I Hiob Jaakonpoika Heino 18.8 1838 – 14.5.1867 (29v.)
6a Jakob 25.11.1866 –
+ II Joel Juhanp Heino 5.3.1842 – 27.9.1898 (56v.)
6a Adam Anton 13.9.1872 –
6b Johan Viktor 29.7.1875 –
5d Saara 8.8.1842 – 18.3.1915 (72v.)
+Juhana Orava 28.5.1843 – 13.6.1888 (43v.)
5e Johan 15.8.1845 –
+ I Maria Matintr Tilkki
6a Johan Albert 1870 –
6b Maria Aleksandra 1872 –
6c Johan Viktor 1874 –
+ II Maria Simontr Roti
6a Johan Rudolf 1888 –
6b Johan Mikko 1889 –
6c Johan Väinö 1891 –
6d Arvo Aatami 1893 –
6e Kauko Johan 1894 –
6f Johan Einar 1896 –
6g Armas 1898 –
6h Teuvo Thure 1903 –
5f Aatami 14.5.1850 –
4e Mikko 22.9.1813 – 10.4.1858 (45v.)
+ Liisa Antintr Ryysy 27.3.1824 – 8.12.1855 (31v.)
5a Agneta 1844 – 1883
+Matti Joosepinp Kauppila, Partiala
6a Eeva Sofia 1866 –
+Aleksanteri Jooseppi Virkki
6b Hioppi 1868 –
6c Maria Liisa 1870 – 1905
+Aleksanteri Joelinp Heino, Kiurlahti
7a Aalto Aleksanteri 1896 –
7b Hilma Maria 1897 –
6d Anna Katariina 1873 –
+ Jooseppi Joosepinp Tuuli, Partiala
7a Anton 1905 –
6e Edla 1875 –
6e Tilda 1875 –
+ Aleksanteri Antinp Virkki, Ingertilä
6f Aleksanteri 1878 - 1878
6g Johan Viktor
5b Hioppi 1846 Kunnallislautakunnan esimies. Ukin isoisän serkku
+ Brita Matintr Hämäläinen
6a Ida Josefiina 1870 –1891
+Hioppi Pietarinp Kurki, Kurkela. Muutti Viipuriin.
6b Julius Donatus 1873 – 1878
6c Anna Karoliina 1876 –
+Juhana Topiaksenp Heino, Kiurlahti
7a Onni Toivo 1905 –
6d Emma Alina 1878 Vanhakylä
6e Uuno Hioppi Viktor 1880 –
+ Anna Maria Anttonintr Heino
7a Aino Irene 1902 –
7b Toivo Viktori 1903 –
7c Toini Lahja 1905 –
6f Väinö Aleksanteri 1882 –
6g Sulo Aalto 1888 –
6h Siviä 1891 –
6i Toivo Matti 1893 –
5c Abraham 5.11.1848 – 1.7.1886
5d Regina 1850 – 1852
5e Kristian 1853 – 1855 Makslahti 13
2b Antti
2c Kaarle
2d Johanna
2e Maria |
Juho
August Salmisen
sukuhaara
Johan Johansson
+Sophia
Sigfridsdotter
Abraham Johansson 27.3.1742 Padasjoki –
+ Maria Johansdotter
Anna Abrahamsdotter 11.9.1768 Jämsä Hachcala –
+ Carl Michelsson n. 1778 –
2a Anna Liisa 2.8.1802 –
2b Erik 17.2.1805 Jämsä Kaipola Osala –
+ Maija Liisa Jonasdotter Palmrot
3a Niklas Aleksanteri 19.10.1837 Jämsä Kaipola –
+ Hedvig Randell 3.3.1839 Jämsä Juokslahti –
4 Juho August Salminen 29.6.1869 Juokslahti – 21.2.1906
Korpilahti
+ Hilda Karoliina Widgren 7.9.1870 Jämsä Juokslahti –
5a Otto 10.6.1891 Jämsä Vanha Mikkola – 2.9.1959 Jämsä
+ Olga
6 Paavo, Jämsä – Lahti
6 Antero, Jämsä Juokslahti –
6
Timo, Jämsä – Lauttakylä
5b Kalle Arvid 14.12.1893 Jämsä Latomäki –
6 Sirkka –
5c Ida Maria 20.8.1897 Jämsä – 12.4.1981 Lahti
+ Jalmari Ahonen 18.8.1899 –
6a Impi, Jämsä – Jyväskylä
+ Oskari Siekkilä –
7a Matti –
7b Raili
7c Anne
7d Ari
5d Olga 24.1.1900 Jämsä Juokslahti – 27.2.1987 Turku. Isoäitini
+ Lauri Ruotsalainen 3.8.1902 Karttula – 6.6.1958
Helsinki
6a Kauko 17.3.1925 Kuopio – 19.6.1987 Turku
+ Kirsti Peussa 12.3.1923 Koivisto – 20.11.2015 Tampere
7a Juha 1948 Turku –
6b Karin Sanelma 20.10.1926 – 20.10.1926
6b Lauri Viljo 20.10.1926 – 20.10.1926
5e Emil 5.5.1902 Jämsä – 21.5.1902
5f Rosa 4.5.1903 Jämsä –
+ Järvenpää
6 Kaarlo
6 Kaisa
6 Timo
5g Lauri August 13.3.1906 Jämsä – 14.5.1972
+ Aune Virtanen
6 Arvo Johannes 20.6.1924 Jämsä – 11.10.1957 Ahvenisto
5 Viljo Johannes 31.1.1915 Jämsä – 16.11.2004 Helsinki. Oli
sotavankina Neuvostoliitossa jatkosodan jälkeen.
2c Eeva 5.7.1808 Jämsä Kaip |
Antti
Matinpoika Villan
suvusta
Zacharia Sigfridss 1721 – 1760
+
Anna Pettersdr 1724 – 1788
Mathias 6.2.1747 – 14.12.1801
+Maria Mattsdr. Soukka 16.2.1751 Koivisto Soukansaari – 4.6.1829
(Margaretha 1749 –
Thomas 1753 –
Britha 1757 –
Johan 1759 –)
Antti Matinpoika 10.11.1774 Koivisto Makslahti – 27.5.1843
+ 24.1.1798 Riitta Antintr. 7.7.1773 Koivisto Humaljoki –
17.2.1838
1a Valpuri 28.4.1799 – 4.9.1800
1b Yrjö Antinpoika Villa 1.4.1802 Makslahti – 8.12.1874 (72v.)
(Talonpoika)
+ 22.2 1829 Eeva Josefintr. Villa 9.10.1806 – 31.3.1837 (31v.)
2a Maria 20.1.1830 Makslahti 10 –
2b Justiina 3.2.1831 Makslahti 10 –
2c Eeva 23.12.1832 Makslahti 10 – 18.2.1936
2d Paavo 28.2.1835 Makslahti 10 –
+ 22.1.1865 Riitta Sakarintr Käkönen 23.9.1838 Humaljoki –
12.8.1872
3a Eeva 1866 – 1870
3b Matti 21.9.1869 Makslahti 10 – 14.4.1910 Makslahti 10 (Kuume)
+ 12.2.1899 Vappu (Valpuri) Hämäläinen 26.4.1879 Mannola 1 – 1956
Karhula
4a Rauha 12.1.1900 Koivisto – 1978 Mäntsälä. Isoäitini
4b Tyyne 2.12.1901 –
5a Anna.Liisa
5b Anja
5c Matti
5d Heikki
4c Aino (Muutti Kanadaan).
+ Väinö Tiihonen
5a Osmo Erik
4d Saimi 28.10.1905 – 26.11.1906 Koivisto 10.
Valpurin II mies Juhana Toikka 1873 Makslahti 4 –
4a Toivo Aleksanteri 25.7.1912 Koivisto –
+ Elma
5a Pekka
5b Kaarina
5c Kaija
5d Jaakko
5e Paavo
5f Riitta
5g Raija
5h Risto
5i Reino
4b Huuko 1917 Koivisto –
+ vaimo
5a Sirkka
5b Ulla
5c Heikki
5d Antti
5e Sirpa
4c Impi
5a Pirkko
5b Seija
5c Hilkka
5d Jussi
5e Raija
5f Kari
5g Matti
5h Reijo
5i Pirjo
3c Riitta 11.8.1872 Makslahti 10 – 30.11.1878
+ Paavon II vaimo
leski Peata Aleksintr. Hytti 20.12.1843 – 9.8.1885 (42v.)
3d Maria Mathilda 31.1.1876 Makslahti 10 –
+ Matti Hoikkala
3e Amanda 1878 – 6.4.1884
3d Ida 2.3.1883 Makslahti 10 –
+ Simo
4a Ani
4b Huuko
4c Aili
3e Alina 4.8.1885 Makslahti 10 –
+ Toikka
4a
Kaarlo
4b Uuno
4c Eino
4d Lahja
4e
Martta
4f Maire
+ Paavon III vaimo Anna Kaisa
Markuksentr Peussa 24.10.1861 Makslahti 4 –
3g Maja Lisa 15.7.1886 Makslahti 10 – 15.7.1886
3h Hulda 30.10.1887
Makslahti 10 – 18.5.1888
3i Eeva Liisa 23.3.1889
Makslahti 10 –
3j Aapeli 25.8.1891 Makslahti 10 –
3k Hulda 18.1.1894 Makslahti 10 –
+ Toikka
4a Helmi
4b Bertta
4c Ano
4d Elma
4e Eila
4f Paavo
3l Mikko 28.2.1896 Makslahti 10 – 13.8.1896
3m Hilma Emilia 17.4.1897 Makslahti 10 –
3n Mikko 29.9.1899 Makslahti 10 –
3o Johana 20.6.1902 Makslahti 10
–
2e Valpuri 31.3.1837 Makslahti 10 – 31.3.1837
2e Kristian 31.3.1837 Makslahti 10 – 31.3.1837
+ Yrjön II vaimo 15.10.1837 Saara Filipintr Rynö 16.2.1807
Partiala – 9.8.1898 (92v.)
2g Mikko 2.8.1838 Makslahti 10 – 26.10.1838
2g Helena 2.8.1838 Makslahti 10 – 26.10.1839
2i Kristiina 26.7.1841 Makslahti 10 – 19.4.1842
2j Jaakko 4.8.1843 Makslahti 10 – n.1887 Pietari
2k Aleksanteri 24.6.1849 Makslahti 10 – 24.9.1851
1c Erik 13.4.1806 –
1d Johanna 29.8.1810 – 23.7.1885
(Jacobus 1777 –
Justiina 1780 –
Valpuri 1783 –
Justiina 1786 –
Helena 1789 –
Eeva 1793 –) |
.3......