EEPPOS-kustannus

Kirkkonummi.    Perustettu 2008


PYRKIMYS ON PITÄÄ ELOSSA SUOMEN KIELELLÄ KIRJOITETTUA FIKTIOTA JA FAKTAA. TARKOITUS ON ETTÄ FIKTIO ON SEPITETTÄ JOKA VOISI OLLA TOTTAKIN JA JOSSA FAKTAT OVAT KOHDALLAAN


Lataa kirja maksutta kansikuvasta







1600-luvulla eläneen Paltamon
kirkkoherran Samuel Thomae
Paldaniuksen nimi ei ole jäänyt
historiaan, mutta monen hänen
jälkeläisensä on. Jälkeläisistä
kaksi tavoitteli samaan aikaan
toisella vaalikierroksella Suo-
men presidenttiyttä. Heissä on
myöntyväisyysmielinen arkki-
piispa, mutta myös itsenäisyy-
den puolesta taistelleita aktivis-
teja, jopa "ryssänvihaajia". Yk-
si itsenäisyysjulistuksen allekir-
joittaneista senaattoreista on
Samuel Thomaen jälkeläinen.
Heissä on saksalaismielinen ul-
koministeri, Mannerheim-ristin
ritari ja lukuisa joukko kulttuu-
rihenkilöitä: suurista suurimpia
kirjailijoita, arkkitehtejä, muu-
sikoita, iskelmälaulaja/musiikin-
tekijä, säveltäjä, elokuvaohjaa-
ja, akateemikko, filosofi, mese-
naatti, vuorineuvoksia olympia-
voittajiakin. Heissä on neljä ark-
kipiispaa ja yksi Ruotsin piispa.
Sukuun on naitu aatelisia ja
merkkihenkilöitä lähes kaikilta
elämänaloilta.
                Romaani
      VAPAUDEN KAIHO
kuvaa aikaa viime vuosisadan
alussa, kun Suomi saavutti itse-
näisyyden. Autonomia joutui u-
hatuksi, mutta rohkeat miehet
ja naiset nousivat vastustamaan
laittomuutta. Joukko nuoria
miehiä lähti salaa Saksaan
hankkimaan sotilaskoulutusta.
Maailmansodan melskeissä it-
senäisyys saavutettiinkin, mutta
heti sen jälkeen suomalaiset
nousivat ase kädessä toisiaan
vastaan. Syttyi verinen sota,
jossa ei tunnettu armoa
                Romaani
      ISÄ AURINKOINEN
               MYHÄILI
on traaginen tarina viime vuosi-
sadan alkupuolella kapinan jäl-
keen itärajan taakse paenneista,
Lapuan liikkeen sinne kyyditse-
mistä ja Amerikasta, katteetto-
millä lupauksilla paremmasta e-
lämästä, houkutelluista suoma-
laisista. He rakensivat sosialis-
mia, mutta karu todellisuus
määräsi toisin. He katosivat
"Stalinin vainoissa". Heistä jäi
vain muisto
                Romaani
       SIJAISSYYLLISET
Kansa joutui tahtomattaan so-
taan. Sodan kestettyä sataneljä
päivää se päättyi torjuntavoit-
toon. Kansa lähti pian uuteen
sotaan hakemaan hyvitystä kär-
sitylle vääryydelle. Huolimatta
mahtavasta liittolaisesta sota
päättyi häviöön. Vallatut alueet
jouduttiin luovuttamaan ja mak-
samaan valtavat sotakorvauk-
set. Ennen kuin päästiin rauhan-
töihin, kansan piti vielä tuomita
"sotasyyllisensä"
Romaanin kirjoittaminen on
vaikeaa. Vaikeampaa on saada
sille kustantaja. Vaikeinta on
saada joku ostamaan kirja ja
saada joku lukemaan se alus-
ta loppuun. Tässä pikku opuk-
sessa opastetaan, kuinka tarina
luodaan, kuinka se kerrotaan ja
kuinka tuotetaan tekstiä.
   Esimerkit ovat Antti Hyryn
Finlandia-palkitusta romaanista
 Uuni.

Kirjan kustantaminen omaehtoisesti

 

Tietokoneen kovalevyn ja internetin keksimisen jälkeen kirjan julkaiseminen on kokenut suurimman muutoksen sitten Gutenbergin painokoneen. Nyt kuka tahansa voi julkaista kirjan ja panna sen jakeluun. Enää ei tarvitse tehdä (työ)sopimusta kustantajan kanssa, eikä tarvita suurta rahamassia. Julkaiseminen on muuttunut lähes täysin omaehtoiseksi, vain sopimus kirjapainon kanssa tarvitaan. Eikä sitäkään, jos valmistaa verkossa levitettävän digitaalisen kirjan. Sensuuriakaan ei ole, tosin itsesensuuri yhä on.

                 Halusin lapsesta saakka kirjoittaa romaanin. Minulla oli lukiossa äidinkielen opettajana kaksikin kirjailijaa, kumpikaan ei havainnut minussa kirjallista lahjakkuutta, ainakaan he eivät kehuneet aineitani (esseitäni) eivätkä antaneet minulle kiitettäviä arvosanoja. Mutta kirjoitin salassa novellin, jonka lähetin, muistaakseni ylioppilasvuotenani, erään kirjallisen aikakauslehden toimitukseen ja jäin toivorikkaana odottamaan sen julkaisemista. Minusta tulisi kirjailija ja elättäisin itseni kirjoittamisella. Lehdestä ei tullut edes vastausta.

                 Hylkäsin kirjoittamisen pariksi vuosikymmeneksi. Sitten elämässäni tapahtui muutos, minulle jäi aikaa tehdä sitä mitä olin halunnut. Moni sanoo, ettei ole aikaa romaanin kirjoittamiseen. Kyse on kuitenkin siitä, miten ajan käyttää. Minä en ole kovin sosiaalinen luonne. En halua viettää aikaani oluttuopin ääressä ystävien kanssa. Viihdyn hyvin yksinäisyydessä. Olin jo valmistellut romaanin kirjoittamista. Olin koonnut paljon tietoa Suomen lähihistoriasta ja kirjoittanut muistioita vihkoihin. Olin jopa luonut henkilöhahmoja. Sepitin tarinan mielessäni. Se muuttui koko ajan. Rupesin kirjoittamaan romaania, ensin lyijykynällä, koska oli jotenkin helpompi kirjoittaa käsin kuin koneella. En kertonut puuhastani kenellekään. Kirjoitin viitenä päivänä viikossa nelisen tuntia kerrallaan. Kirjoitin niin kiihkeästi, että sormeen tuli kipeä kyhmy. Sain romaanin valmiiksi ja aloin kirjoittaa sitä puhtaaksi mekaanisella kirjoituskoneella. Se koski korviin, ja panin korvatulpat. En ollut tyytyväinen lopputulokseen ja kirjoitin romaanin uudelleen, tällä kertaa sähkökoneella. Saatuani yli viisisatasivuisen käsikirjoituksen valmiiksi lähetin sen erääseen keskikokoiseen kustantamoon. En tainnut edes uskoa, että se julkaistaisiin. Silti vastaus oli pettymys. Kustannustoimittaja kehui tekstiä jonkin verran mutta totesi, ettei romaanini ollut julkaisukelpoinen.

                 Kirjoitin romaanin uudelleen vaimoni hankkimalla tietokoneella. Tallensin ”saaliin” korpulle enkä kovalevylle, koska en halunnut vaimoni saavan tietää, että kirjoittelen. Lähetin valmiin käsikirjoituksen pienelle kustantajalle. Vastaus oli tyly, he eivät julkaisisi romaaniani.

                 Lähetin käsikirjoituksen vielä yhdelle kustantajalle tällä kertaa levykkeellä. Sieltä tuli pyyntö lähettää käsikirjoituksen alkuosa paperiversiona. Printtasin käsikirjoituksen ja lähetin kilon paketin kustantamoon. Vastaus tuli puolen vuoden kuluttua. Se oli kielteinen. Käsitin kustannustoimittajan vihjanneen, että monisatasivuisena romaanini oli liian laaja ja päätin jakaa sen kolmeen osaan. Kirjoitin ensimmäisen osan vielä kerran uudelleen, koska se oli Wordilla niin helppoa. Lähetin käsikirjoituksen samalla kertaa kuudelle kustantajalle, koska minulla ei ollut kärsivällisyyttä odottaa puoli vuotta vastausta jokaiselta.

                 Vastauksia alkoi tipahdella. Yhdeltä tuli ilmoitus, että he eivät käsittele levykkeitä. Yksi kustantaja pahoitteli, että levyke oli pudonnut käsikirjoituspinon väliin, josta se löytyi pitkän ajan kuluttua. Voi pyhä Sylvi. Kustantamoissa elettiin menneessä maailmassa. ”Vanhat” pitivät kiinni tottumuksistaan niin kauan kunnes siirtyivät eläkkeelle.

                 Romaanini ei sopinut yhdenkään kustannusohjelmaan. Yksi vastasi, etteivät he julkaise romaaneja. Yksi sanoi suoraan, että romaanini ei täyttänyt kirjallisia vaatimuksia. Yhdeltä tuli kiitosta persoonallisesta tyylistäni mutta samalla ihmettelyä, että käytin kallista aikaani romaanin kirjoittamiseen. Joku kehotti lähettämään kässärin Nuoren Voiman liittoon arvosteltavaksi. En tehnyt niin, koska olin jo keski-ikäinen.

                 Mutta aika muuttui vähin erin. Kustantamoissa alettiin hyväksyä levyke. Lähetin käsikirjoituksen pikku kustantajalle, viimeiselle toivolleni. Sieltä vastattiin, että he eivät kustanna romaaniani, koska eivät nähneet sen yltävän kirjana niihin myyntilukemiin, että työn toteuttaminen heidän toimestaan olisi taloudellisesti kannattavaa.

                 Aloin ymmärtää, että kustantaminen on kaupallista toimintaa. Tajusin, ettei kukaan kustantaja halunnut sitoa varojaan minun kirjaani. Olinhan noubodi. Kukaan ei ostaisi minun kirjoittamaa romaania. Kirjoittelin edelleenkin, koska ei ollut parempaakaan tekemistä. Monta kertaa tuli mieleen, että teen turhaa työtä. Samassa ajassa olisin kaivanut ojaa monta kilometriä, mikä oli paljon hyödyllisempää kuin se mitä tein. Näin lehdessä ilmoituksen romaanikilpailusta, jossa palkitaan paras käsikirjoitus ja se painetaan kirjaksi. Koska minulla oli valmis käsikirjoitus lähetin sen kokeeksi, jos vaikka tärppäisi. HS:ssä oli aikanaan ilmoitus voittajasta. Se en ollut minä. ”Lottovoittoa” ei tullut. Olin jo unohtanut kilpailun, kun järjestäjältä tuli kirje, jossa ilmoitettiin, että käsikirjoitukseni oli parhaiden joukossa. Kustantaja tarjoutui tekemään siitä kirjan, mutta minä joutuisin maksamaan valmistamisen itse. Soitin kustantajan käyttämään kirjapainoon ja kysyin, paljonko painaminen maksaisi. Kuultuani summan hyväksyin muutaman sadan kappaleen painamisen. Hioin käsikirjoitusta vielä, ennen kuin lähetin sen kirjapainoon. Kirja valmistui nopeasti. Sain kirjoista pienen osan itselleni. Kustantaja lupasi myydä suuremman osan kirjatukkuihin ja kirjastoihin. Sain myytyä kirjat nopeasti sukulaisille ja tutuille. Korjasin kirjasta löytämäni painovirhepaholaisen tekoset ja pyysin kustantajalta uuden painoksen. Kustantaja ei vastannut koskaan. Aloin vaipua epätoivoon. Ei tuntunut olevan mitään mahdollisuutta julkaista trilogian kahta muuta osaa.

                 Ensimmäisen romaanini julkaisemisen yhteydessä olin saanut oppia käsikirjoituksen painokuntoon valmistamisesta. En muista kuinka keksin, että voisin tehdä kaiken kirjan valmistamiseen liittyvän Wordilla itse. Ehkä se tapahtui kokeilemalla ja löytämällä. Tartuin härkää sarvista kaataakseni sen kumoon.

 

Käsikirjoitus on raaka-ainetta, josta kirja muokataan. Mallia voi katsoa valmiista kirjoista. Leipäteksti on yleensä Times New Roman. Fontin koko on pisteiden 10 ja 12 väliltä. Asetetaan sarkaimet ja valitaan riviväli. Wordissa valitaan ”Tavuta asiakirja automaattisesti”. Romaaneissa teksti on tasattu molemmilta reunoilta. Valitaan ”Tasaa molemmat reunat”.

                 ”Sivun asetuksissa” voi tehdä kirjataiton. Siellä asetetaan sivun koko (romaanissa yleensä A5) ja marginaalit. Valitaan ”Sivunvaihto” ja ”Sivunumerot”. Neljää ensimmäistä ns. nimiösivua ei numeroida, vaan numerot aloitetaan viidennestä, josta myös teksti alkaa. Nimiösivuille tulee kirjailijan ja kirjan nimi sekä muuta informaatiota. Valmista sivua voi katsella ”Tulostinasettelunäkymässä” ja muokata sitä.

                 Oikoluvun voi tehdä Wordilla. Mutta jos käyttää murretta tai slangia, pitää olla tarkkana, sillä oikoluku on vain kirjakielelle. Teksti pitääkin lukea huolella ja ajatuksella, sillä etenkin ajatusvirheet ovat kavalia. Lopuksi pitää vielä tarkistaa, että kappaleet päättyvät oikein ja sarkaimet ovat kohdallaan. Se tapahtuu painamalla työkalurivissä olevaa merkkiä, joka muistuttaa väärin päin olevaa p-kirjainta. Lopuksi sovitetaan tekstin osajako sivuille. Sitten käsikirjoitus on valmis konvertoitavaksi pdf-tiedostoksi. Kirjapaino vaatii tekstin pdf-tiedostona. Netistä löytää ilmaisia konverttereita. Pdf-tiedosto voidaan siirtää sähköpostitse digipainoon. Digipainaminen on hieman kalliimpaa kuin ofsettpainaminen, vaikka ei tarvita kalliita painolaattoja. Mutta digipainaminen halpenee kaiken aikaa. Tulevaisuudessa luultavasti kaikki painaminen on digipainamista. Tulevaisuudessa kirja voidaan painaa kotona. Tehdäänhän tulostimilla jo kokonaisia taloja.

                 Kirja tarvitsee kannet. Kaksipuoliset kannet valmistetaan kuvankäsittelyohjelmalla. Tarvitaan luovaa ajattelua. Etukannen kuvan voi piirtää ja värittää tai voi käyttää valokuvaa. Takakanteen tulee kirjan sisältöä esittelevä teksti. Kannattaa käyttää eri fonttia kuin leipätekstissä esim. Arialia. Fonttikooksi voi valita jonkun otsikkotyyleistä. Kannet asemoidaan oikeaan suhteeseen kirjan paksuuteen nähden kirjapainosta saatavien tarkkojen ohjeiden mukaan ja tallennetaan esim. JPEG-tiedostoksi. Se lähetetään esim. sähköpostitse kirjapainoon, joka painaa sen nelivärisenä. Kirjapainon voi valita tarjousten perusteella. Kirjapaino painaa niin monta kirjaa kuin haluat, vaikka vain yhden kappaleen. Lämpimäisiä saa nopeasti, eikä tarvitse odottaa kokonaista vuotta niin kuin jonkun kustantajan julkaisuohjelman puitteissa.

                 Tulevaisuudessa kirjat siirtyvät yhä enemmän digimuotoon. Paperikirjalla tulee olemaan lähinnä esinearvoa. Kirjoilla on yhä vaikeampaa ansaita. Ammattikirjailijoita tulee olemaan yhä vähemmän.

Suomen kielen historiaa

Perinteinen kielen sukupuumalli joutaisi romukoppaan. Parempi malli olisikin kerroksittain kasvava sipuli. Samoin joutaisi romukoppaan käsite kielen alkukodista. Kielet syntyvät  olemassa olevista kielistä eriytymällä ja sulautumalla. Kivikaudella kun maapallolla oli vain vähän ihmisiä ja paljon tilaa etsiä uusia asuinsijoja, oli paljon kieliä. Ryhmät asuivat satoja vuosia eristyksissä toisistaan luonnonesteiden muodostamien taipaleiden takana ja isoloituivat. Siitä on todisteena Uuden Guinean sadat ellei tuhannet kielet. Eriytymistä tapahtuu vieläkin, vaikka maapallo on muuttunut monenlaisten yhteyksien ansiosta ”kyläksi”. Esim. Amerikan englanti on kehittymässä omaksi kieleksi. Sulautuminen tapahtuu, kun heimot ja kansat ovat kanssakäymisessä toisten heimojen ja kansojen kanssa. Kun kieli joutuu kontaktiin toisen kielen kanssa, syntyy murre ja pidginkieli. Kun kansat käyvät kauppaa toistensa kanssa tarvitaan yhteinen kieli eli lingua franca, jota melkein kaikki ymmärtävät. Se syntyy, kun arvostetumpi kieli sulauttaa toisen kielen itseensä. Nyt kansat ovat toistensa kanssa niin paljon tekemisissä, että maapallosella on kehittymässä uusi lingua franca. Se on "bäd inklish". (Kieli huononee, koska helpoin ymmärrettävyyttä edistävä tekijä määrää).
   
  Ellei Emil Nestor Setälän ja Kai Donnerin yli sata vuotta sitten luomaa suomalais-ugrilaisten kielten sukupuumallia hylätä kokonaan, se joutaisi ainakin kääntää ylösalaisin. Lehvästöstä pitäisi tehdä juuret ja juurista oksisto. Viime jääkauden kylmimmän vaiheen aikana 26000 – 18000 vuotta sitten Euroopassa asui ihmisiä vain Mustanmeren sekä Pyreneitten lähettyvillä ja ehkä Balkanilla ja Italian niemimaalla, sillä pohjoisempana luonto oli asumiselle vihamielistä polaariaavikkoa ja
tundraaHe olivat tulleet Eurooppaan Etu-Aasiasta jääkauden lämpimän vaiheen aikana noin 40000 vuotta sitten. He elivät 25 hengen ryhmissä asuen majoissa ja vaihtaen asuinpaikkaa vuodenaikojen mukaan. He hankkivat ruokansa pyydystämällä isoja eläimiä mutta myös pienriistaa ja keräilemällä kasveja Heidän kivikautiset kulttuurinsa on nimetty Aurignaciksi ja Gravetteksi löytöpaikkojen mukaan. Heidän puhumaa kieltä ei tiedetä, kuten ei tunneta ennen heitä Euroopan asuttaneiden neandertilaistenkaan. Pauli Saukkosen mukaan kieli ei voi syntyä tyhjästä. Jokaisella kielellä täytyy olla edeltäjä, jota ei voida määritellä, koska alkuperä ulottuu hämärään muinaisuuteen. Heidän puhumansa (turanilainen?) muinaiskieli levisi paleokivikaudella Euraasian valtavan alueen koilliskolkkaan asti (Dolukhanov). Joku paleosiperialanen kieli esim. jugagiiri on ehkä sen viimeinen edustaja. Siperia asutettiin lännestä ja vähäisemmässä määrin Itä-Aasiasta. Muuttoliike jatkui Beringin salmen kautta Amerikan mantereille asti. Päinvastaistakin liikkumista on toki tapahtunut; skyytit ja sarmaatit tulivat Eurooppaan idästä mutta vasta kuparikaudella. Viimeisimpiä tulijoita olivat hunnit, mongolit ja osmannit. Tulijat sulautuivat Euroopassa ennestään asuneisiin väestöihin. He omaksuivat Euroopassa vallinneen kulttuurin tuoden siihen ja kieleen omat mausteensa.
 

 
Sitä mukaan kun mannerjää vetäytyi ja maa tuli asumiskelpoiseksi, jäänjättömaalle muutti ihmisiä. Muuttosuunta oli pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen. Liikkuminen tapahtui jokia pitkin, sillä metsämaastossa oli vaikea ja vaarallistakin kulkea. Itä-Euroopassa käytettyjä muuttoväyliä olivar suuret virrat Tonava, Prut, Dnestr, Bug, Dniepr, Don, Volga ja Ural. Muuttajat asuttivat jokien varret siirtyen muutaman kilometrin sukupolvessa. Lounaassa Pyreneitten refugista muutettiin Atlantin rannikkoa seuraten pohjoiseen. Muuttajat elivät kalastamalla ja pyydystämällä hylkeitä ja peuroja. Alpit estivät Italiasta ja Balkanilta muuttamisen. 400-luvulla eaa. eläneellä historioitsija Herodotosilla oli hajua Itä-Euroopan heimoista, ja roomalainen Tacitus tiesi Länsi-Euroopan kansat, mutta pohjoisen metsävyöhykkeen asukkaista kumpikin oli huonosti perillä. Viimeisinä metsästäjä-kerääjien elämänmuotoa Euroopassa harjoittivat pohjoisen ja koillisen asukkaat. Enemmistöllä saamelaisista on noiden metsästäjä-kerääjien geenit. Dna osoittaa, että saamelaiset ovat jääkauden kylmimmän vaiheen aikana Lounais-Euroopassa asuneiden Homo sapiensien jälkeläisiä. Saamelaisista puolet kuuluvat mitokondriaalisen dna:n haploryhmään V, joka syntyi 35000 vuotta sitten HV-haploryhmään kuuluvien ihmisten keskuudessa Välimeren seutuvilla. Heitä oli tullut Eurooppaan Vähä-Aasiasta Välimeren rantoja pitkin. Toinen puoli saamelaisista kuuluu mthaploryhmään U1b, joka on niin ikään Lounais-Euroopan refugista eli pakopaikasta, jossa ihmiset selviytyivät jääkauden kylmimmän vaiheen aikana. Sisarhaploryhmistä U oli tullut Eurooppaan ensin ja HV muutama vuosituhat myöhemmin.
   
  Mustameren seutuvilta Tonavaa,
Veikseliä, Oderia ja Elbeä pitkin muuttaneet ja Iberiasta Atlantin rannikoa seuraten tulleet ihmiset kohtasivat Itämeren rannikolla ja Pohjanmeren paikalla olleella maalla. Syntyi myöhäispaleoliittinen Hampurin pyyntikulttuuri. Syntyi myös sekakieli, jota käytettiin lingua francana. Sekakieli muodostui ehkä alkusuomesta ja alkusaamesta. Alkusuomi oli Mustanmeren refugista ja alkusaame Pyreneitten refugista. Osa ”hampurilaisista” (Ahrensburgin kulttuuri) jatkoi Atlantin sulaa rannikkoa pitkin Pohjois-Norjaan asti (Komsa-kulttuuri), osa (Svidryn kulttuuri) kulki Itämeren itäpuolitse pohjoiseen. Kun ryhmät tuhansien vuosien kuluttua joutuivat kosketuksiin Lapissa, ne eivät enää ymmärtäneet toistensa kieltä, osa puhui pohjoissaamea ja osa Inarin saamea. Indoeurooppalaista kieltä puhuvat tulivat Pohjanmeren ja Itämeren rannikoille tuhansia vuosia protosuomea ja protosaamea puhuvien jälkeen. He olivat alkuaan paimentolaisia aroilta. Tulijat ehkä ”lahtasivat” alkuasukkaita niin kuin Euroopasta Amerikkaan menneet intiaaneja. Uudet asukkaat alkoivat harjoittaa kaskiviljelyä. Metsästäjä-kerääjät vetäytyivät pohjoiseen. Paikalle jääneet alkuasukkaat sulautuivat tulijoihin viimeistään pronssikauden vaihtuessa rautakaudeksi. He vaihtoivat kielekseen indoeurooppalaisen kielen, joka edusti arvostetumpaa elinkeinoa, ja jolla siksi oli korkeampi arvovalta. Kalevi Wiik on osoittanut, että syntyneeseen kieleen jäi ääntämisvirheitä, koska suomessa ja saamessa on eri äännelait kuin indoeurooppalaisissa kielissä. Kielenvaihdossa syntyneissä baltissa, germaanissa ja slaavissa on sanastossa suomalais-saamelaista substraattia eli perusainesta. Esim. suomen koti, saamen goahti ’kota’ ja englannin cottage ovat epäilemättä samaa juurta. Voimakkaammin kuin germaanisiin kieliin suomi jätti jäljen balttilaisiin kieliin, lättiin ja liettuaan sekä jo kadonneeseen preussiin. Balttilaiset kielet ovat vanhimpia indoeurooppalaisia kieliä. Niitä on puhuttu Itämeren kaakkoisrannoilla kauan ennen germaanisia ja slaavilaisia kieliä.

  Ennen balttilaisia kieliä Etelä-Baltiassa puhuttiin protosuomea, mikä on todennettavissa paikannimistä kuten Väinäjoki. Suomi ja saame ovat joutuneet vuosituhansien aikana väistymään indoeurooppalaisten kielten alta pohjoiseen etelästä tulleen väestöpaineen työntämänä. Mitä tulee Venäjällä yhä puhuttuihin suomalais-ugrilaisiin kieliin, ne ovat sen kielen jatkajia, jota puhuttiin mesoliittisellä kaudella metsävyöhykkeellä Desna- ja Kamajoista pohjoiseen. Unkari on oma lukunsa. Unkarissa väitellään, ovatko unkarilaiset edes ugreja. Geneettisesti he ovatkin eri "rotua" kuin pohjoisemmat kielisukulaisensa. He ovat geeniperimältään pitkälti samoja kuin indoeurooppalaisten kielten puhujat. Nykyunkarilaisista suurimman osan esihistoriallinen kantaisä jäljitetään mieheen, joka kuului Ydna haploryhmään R1. Unkarilaisten R1 on selitettävissä siten, että kuparikaudelta alkaen Kaspianmeren pohjoispuolelitse tuli paimentolaisia Eurooppaan. Madjaarit tulivat 800-luvun lopulla Aarpaadin johtamina Karpaattien yli alangolle, jossa asuneet unkaria puhuvat heimot pakenivat Transsilvaniaan. Sieltä muun muassa szekelit palasivat vähitellen takaisin. He sulauttivat madjaarit ja säilyttivät ugrikielen. Madjaarit toivat unkarinkieleen karjataloussanastoa. Sajnovics löysi 1700-luvulla suomen ja unkarin sukulaisuuden, mutta noiden kielten on täytynyt erota toisistaan hyvin kauan sitten, sillä suomen ja unkarin yhteiset sanat ovat metsästäjä-kerääjäkulttuurin ajalta. Suomalaisista miehistä noin puolet kuuluu Ydna haploryhmään N1c, johon kuuluvien kantaisä syntyi paleokivikaudella jossakin Itä-Euroopassa. Toinen suuri habloryhmä Suomessa on I. Siihen kuuluvien kantaisät tulivat kivikaudella Vähä-Aasiasta Anatolian kautta Balkanille ja edelleen Tonavaa pitkin Keski-Eurooppaan.

    Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat ovat asuneet indoiranilaista kieltä puhuneiden heimojen pohjoisina naapureina tuhansia vuosia. Molempien kielten sanoissa on paljon yhteisiä juuria. Kantaindoeuroopan hekvos, suomen hevos ja latinan equus ovat samaa juurta. Suomen sana `Häme` on samaa juurta kuin venäjän `Zemlja`, jonka yksi johdos on `Saame`. Indoeurooppalaiset ja myös turkkilaiset kielet ovat tunkeutuneet vuosisatojen kuluessa suomalais-ugrilaisten kielten väleihin. Suomalais-ugrilaisia kieliä puhutaan enää Pohjois- ja Koillis-Euroopassa sekä Karpaattien alangolla. Kaksi ugrilaista kansaa, hantit ja mansit, siirtyivät Ob-joen vesistöalueelle vasta jääkauden sulamisvesien synnyttämän jääjärven kuivumisen jälkeen. Sinne tuli myös samojedeja idästä. Suomalais–ugrilaiset kielet ja samojedikielet niputetaan yhteen uralilaiseksi superkielikunnaksi, mutta italialainen kielitieteilijä Angela Marcantonio esittää, ettei mitään uralilaista kielikuntaa ole olemassakaan. Unkari, saame ja suomi ovat vanhimpia Länsi-Euroopassa puhuttuja kieliä. Suomea ja varsinkaan saamea ei tuotu Fennoskandiaan "alkukodista" Volgan mutkassa, kuten kouluissa yhä opetetaan, vaan ne syntyivät jo myöhäispaleoottisella kaudella Länsi- ja Keski-Euroopassa. Kaikki indoeurooppalaiset kielet ja myös baski ovat myöhempiä tulokkaita. Kantaindoeurooppa tuli Eurooppaan Keski- ja Vähä-Aasiasta mesoliittisella kaudella. Yksi Italian niemimaalla puhutuista kielistä ennen indoeurooppalaisia itaalisia kieliä oli etruski. Se on kaukasialaisperäisen pelasgin sukuinen kieli, kuten Baskikin. Siihen viittaa baskin kieliopillinen ergatiivi-rakenne, joka on joissakin kaukasialaisissa kielissä ja myös sumerissa. Kaukasiassa on Iberia niminen paikkakin. Nimi tuli siirtolaisten mukana länteen. Siperia-nimikin saattaa olla Kaukasiasta, josta lähteneet ihmiset asuttivat Länsi-Siperian yhdessä Keski-Aasiasta lähteneiden kanssa yli 45000 vuotta sitten. Suomalaisten esivanhemmat tulivat Kaukasuksen kautta Eurooppaan. Kaukasuksella oli myös Albania niminen paikka, josta albanialaiset siirtyivät nykyiseen kotimaahansa.



 

                                                                                      PIETARIN TUHKIMO

Ihmeellinen tarina Venäjän keisarinnan savolaisista sukujuurista


 



  Synnyin 1948 Turussa Heidekenillä. Ensimmäiset elinpäivät asuin mummon ja ukon luona Porthaninkatu 4:ssä Tuomiokirkon tornin varjossa. Pian muutin isän ja äidin kanssa Itäharjulle. Sain kaksi veljeä. Muutimme Stålarminkatu viiteentoista. Sain siskon ja muutaman vuoden päästä toisen. Aloitin koulunkäynnin Martin kansakoulussa, josta jatkoin maineikkaaseen Klassilliseen lyseoon. Osa luokista toimi silloin Kauppatorin kulmassa vanhassa rakennuksessa. Sen paikalla on nyt iso liiketalo. Huussit olivat pihan perällä. Koulun vieressä oli isvossikka-asema. Talo purettiin ja kaikki luokat siirrettiin varsinaiseen Klassikkoon Linnankadun ja Eskelinkadun kulmaan. Rakennus oli entinen kehruuhuone eli naisvankila. Sitäkään taloa ei enää ole. Perhe muutti Mynämäelle, paitsi minä, joka jäin mummon luokse asumaan ja käymään koulua. Perhe muutti pian Poriin ja edelleen Tampereelle, jonne minäkin muutin. Pääsin ylioppilaaksi Tampereen Klassikosta surkealla todistuksella, tosin en jäänyt kertaakaan luokalle. Sen jälkeen olenkin käynyt vain elämänkoulua. Armeijan kävin Mikkelissä Savon prikaatissa. Yksi esi-isäni, kapteeni Anders Johansson Skopa-Argillander, oli ollut perustamssa sen edeltäjää Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiä vuonna 1626. Minusta koulittiin kevytsinkoryhmän johtaja. Onneksi ei ole tarvinnut mennä sotaan, sinkomiehen elämä päättyy rintamalla nopeasti, kuulemma. Armeijan jälkeen lähdin Englantiin. Työskentelin Bletschleyssä alumiiniosia valmistavassa tehtaassa ja myöhemmin Lontoossa. Siivosin rikkaisen ja köyhienkin huusholleja. Puolisen vuotta oltuani muutin Saksaan Hampuriin. Tein töitä kirjatukkuliikkeessa toista vuotta, kunnes palasin Suomeen. Työskentelin 37 ja puoli vuotta putkeen parin aarin kokoisella pläntillä Helsingin keskustassa, kunnes jäin vanhuuseläkkeelle. Olen toista kertaa aviossa. Minulla on tytär ja yksi lapsenlapsi.

Matts Nilsson Ruotsalaisen, Kuopion maaseurakunta Vänälä, jälkeläisiä

Matts Nilsson (Ruotsalainen) tuli 1700-luvun alussa Vänälään Ruokoveden länsipuolelta Venäjänsaaresta ja asettui asumaan Staffan Väänäsen tilalle .

1. polvi

Nils – kuollut 13.9.1782  Vänälä

+ Christina Olofsdr Karhutar, Kärmelax

 

Anders – k. 1.8.1777 Halola

+ Carin Kasuritar, Hatala


Samuel – k. 12.8.1789 Tuovilanlahti

+ Valpuri Eskelinen, Hirvilahti

Matts – k. 3.7.1781 Kurolanlax

+ Carin Ivarsdr Julutar

Petter – k. 31.1.1789 Vänälä

+ Christina Wainikatar, Vänälä

Anna

+ Mats Wänäin, Kehvo



                           Samuel Ruotsalaisen jälkeläiset


0 Matts Nilsson Ruotsalainen n.1656 – 4.12.1737 Vänälä 1

1A Samuel Mattsson Ruotsalainen 1708 – 12.8.1789 Maaninka Tuovilanlahti 4
+ Valpuri Pehrsdotter Eskelinen 1711 Hirvilahti – 1789
   2A Matthias 15.2.1739 Vänälä – 1739
   2B Inga 9.6.1740 Vänälä –
   2C Wendelia 31.12.1743 Maaninka Tuovilanlahti –   
   2D Petter 10.1.1747 – 1794 Tuovilanlahti 4
   + 1770 Elin Hillutar 1749 –
      3A Samuel 11.4.1781 Tuovilanlahti 4 –
      + 1792 Maria Husso 1771 Tuovilanlahti 6 – 1837 Pielavesi Lampaanjärvi
         4A Petter Simon (Pehr) 1793 Tuovilanlahti 4 –
         + 1818 Anna Stina Karhunen
            5A Anna   1818 –
            5B Lovisa 1820 – 1820
            5C Henrik 1821 –
         4B Christer 28.2.1795 Tuovilanlahti 4 – 15.3.1841 Pielavesi Lampaanjärvi 18
         + Margareta Lappalainen 7.4.1795 Maaninka – 3.1.1868
            5A Maria 1819 –
            5B David 1821 – 9.12.1822
            5C Nils    1823 – 27.12.1825
            5D Hans  1825 – 1853
            5E Aaron 29.10.1827 Tuovilanlahti 4, 1851 Tuovilanlahti 10 – 12.5.1898 Karttula Airaksela 10
klikkaa +  1851 Agatha Rissanen Pielavesi Tuovilanlahti
               6A Agatha 23.10.1852 Haatala 4 –
               6B Hedvig Sofia 26.10.1854 Haatala 4 – muutti Maaningalle
               6C Anna Katarina 1.12.1856 –
               6D David 13.5.1859 Varpaismaa 5 – 12.7.1859
               6E Jukiana 25.7.1860 Karttula Auraksela 10 –
               6F Petter (Pekka) 30.10.1863 Karttula Airaksela – 15.2.1919 Kuopio mrsk.
               +8.10.1883 Ida Juhontytär Karhunen 10.11.1867 Karttula – 1.3.1932 Kuopio mrsk.
                  7A Hilma 22.11.1890 Karttula Airaksela 10 Uudistalo –
                      8 Mirjam 19.6.1915 Kuopio – 5.11.1981 Vantaa
                      + Jaakko Savio
                         9 lapsia
                      8 Elsa – kuoli Tampereella
                  7B Iida 7.6.1894 Karttula Airaksela 10 – kuili Turussa
                  + Frand Koskinen
                  7B Petter 7.6.1894 Araksela – 25.2.1895
                  7C Arvo 25.7.1897 Airaksela 10 –
                      8 Valto
                      8 Vieno
                  7C Johannes 25.7.1897 Airaksela 10 –                 
                  7D Elina 1.1.1900 Karttula Airaksela 10 – 1992 Helsinki.
                  + Matti Hämäläinen
                  + avopuolisoToivo Kujala eduskunnan varapuhemies
                  7E Lauri Petter 3.8.1902 Airaksela 10 – 6.6.1957 Helsinki.
                        Isoisäni
                   
                  + 28.5.1925 Olga Salminen 24.1.1900 Jämsä Juokslahti – 27.2.1987 Turku

                     8A Kauko 17.3.1925 Kuopio – 19.6.1987 Turku

                     + Kirsti Peussa 11.3.1923 Koivisto Makslahti – 20.11.2015 Tampere

                        9A Juha 1948 Turku –

                        + 1972 Kristiina Holmberg 1951 Helsinki –
                            10A Christina Helsinki 1973 Helsinki –
                            + 2010 Peter Verkoeijen Venlo –
                               11A Vivienne 2012 den Haag –
                        +1979 Irmeli Kokkonen 1946 Joensuu –
                        9B Jorma 18.3.1949 Turku – 2.12.2006 Tampere
                        9C Jouko 1950 Turku –
                        9D Sirpa 1952 Turku –
                        +Matti Leiniö
                           10A Janne
                           10B Outi
                        + Ari Mikkonen (avopuoliso)
                           10C Auli
                        9E Pirjo Riitta 1959 Turku –
                     8B Karin Sanelma 20.10.1926 – 20.10.1926
                     8B Lauri Viljo         20.10.1926 – 20.10.1926
                  7F Juho
                  + Martta
                  7G Einari
                     8 poika
               + Aaronin II puoliso 13.1.1898 Anna Mari Karttunen, Airaksela
         6G Maria Kristina 15.5.1868 Airaksela 10 –
         6H Fredrika 17.5.1871 Airaksela 10 –
         6I Elisa 11.5.1873 Airaksela 10 –
         6J Helena Johanna 1876 Airaksela –
         6K Ida Johanna 28.6.1879 Airaksela 10 –
            5F Katariina 4.10.1830  Tuovilanlahti 4 –
            5G Hedvig 7.11.1832 Tuovilanlahti 4 –
            + Josef Hujanen
            5H Mooses 30.9.1836 Pielavesi Lampaanjärvi 14 –
            + 1863 Elisabeth Lappalainen, Maaninka Pöljä
         4C Samuel 1799 – 1801
         4D Jacob 17.2.1803 Tuovilanlahti 9 ent. 4 – Pielavesi Jylängänmäki k. 1856 Tuovilanlahti
         + 1823 Maria Loo 1800 –
            5A Maria Stina 1824 –
            + Jonas Mykkänen, Pielavesi Jylängänmäki
               6A Abraham   1854 –
               6B David Joh.1856 –
               6C Maria        1861 –
            5B Anna Liisa 1827 –
            5C Helena      1829 – 15.3.1831
            5D Jacob        1833 – 14.2.1833
          4E Maria 18.6.1808 –
      3B Knut 17.9.1772 Tuovilanlahti 4 – 1806
      + 1797 Anna Paldanius 16.4.1770 Halola
         4A Katariina 6.11.1799 –
         4B Petter – 19.10.1801 –
         4C Samuel   13.1.1804 –
         4D Påhl        23.3.1806 –
      3C Valpuri 1774 –
      +1796 Fredric Väisänen 1770 Iisalmi Koppola – 1816
         4A Brita Lovisa 1802 –
         4B Matts 1805 –
         +1828 Lovisa Kekkonen, Narvanlahti
         4C Anna 1808 –
         +1837 Johan Staff Limon, Onkivesi
         4D Fredric 1811 – 1813
         4E Petter 1814 –
      3D Nils         30.12.1776 – 26.2.1778
      3E Petter      22.4.1778 – 1781
      3F Paulus     11.6.1780 – 1781
      3G Katariina 1782 – 5.7.1788
      3H Margareeta 26.7.1783 –
      3I Maria   12.1.1785 –
      3J Lovisa 16.2.1787 –
      +1807 Henric Vainikainen, Käärmelahti
   2E Nils 1752 – 30.3.1800 Tuovilanlahti
   + Marg. Räisänen 1755 – 1804
      3A Valpuri 25.1.1778 –
      +1797 Olof Petri Tuovinen 11.12.1774 Tuovilanlahti – 1804
         4 Maria 14.11.1799 Tuovilanlahti - 1857
         + Hans Uotinen 1785 - 1862
            5B Vilhelmina 15.4.1940 Pielavesi
            + Olli Halonen 1832 - 1914
               6C Pekka Halonen 1865- 1933. Taidemaalari. Professori.
               6E Antti
      3B Anna 1780 – 14.5.1804
      + 1802 sjöman Henric Mandelin 1777 –
         4A Anna Marg. 1803 –
      3C Samuel     1782 – 1783
      3D Elias          1784 – 1792
      3E Margareta 1787 –
      3F Maria         1789 –
      3G Ibgeborg   1793 –
      3H Nils           1795 – 1795
      3I Wendla       1796 – 21.3.1798
      3J Petter         1799 – 19.7.1800

                        Juho Augusti Salmisen sukuhaara


1 Carl Michelsson s. n.1778 Jämsä Kaipola –
+ Anna Abrahamsdr.
   2a Anna Liisa 2.8.1802 –
   2b Erik 17.2.1805 –
   + Maija Liisa Palmrot
      3a Niklas Aleksanteri 19.10.1837 Jämsä Kaipola –
      + Hedvig Randell 3.3.1839 Jämsä Juokslahti –
        4 Juho August Salminen 29.6.1869 Jämsä Juokslahti –
             n. 1910 Korpilahti Saakoski
        + Hilda karoliina Widgren 7.9.1870 Jämsä Juokslahti –
           5a Otto
              6 lapsia
           5b Arvi
              6 Sirkka
           5c Iida
           + Jalmari Ahonen
              6 Impi
              + Siekkinen
           5d Olga Salminen 24.1.1900 Jämsä Juokslahti – 27.2.1987 Turku. Isoäitini
           + Lauri Ruotsalainen 3.8.1902 Karttula  –  6.6.1958 Helsinki
              6a Kauko 17.3.1925 Kuopio – 19.6.1987 Turku
              + Kirsti Peussa 12.3.1923 Koivisto – 20.11.2015 Tampere
                 7a Juha 1948 Turku –
              6b Karin Sanelma 20.10.1926 – 20.10.1926
              6b Lauri Viljo 20.10.1926 – 20.10.1926
           5e Lauri
              6 lapsi(a)
           5f Ruusa
           + Järvenpää
              6a Kaarlo
              6b Kaisa
        (Hildan II mies)
           5 Viljo – 16.11.2004 Helsinki. Sotavangiksi talvisodassa.
   2c Eeva 5.7.1808 Jämsä Kaipola –

                       Jaakko Peusan (Peussan) jälkeläiset


1 Lauri s.1698 Koivisto. (Yhtiömiehenä Makslahti N:ro 3:ssa)
   2a  Jaakko  s.1734 Koivisto – 22.3.1791
   + (Jo)hanna Antintytär 1732 – 18.1.1796 (64v.)
      3a Nuutti 31.10.1758 – 1761
      3b Anders 18.11.1759 –
      3c Jaakko 22.7.1763 – 15.4.1814 (51v.)
      3d Tuomas 23.10.1770 Koivisto – 18.5.1831 Koivisto (61v.)
      + Saara Martintr 1.3.1778 – 5.5.1846 (68v.)
         4a Agnes 20.12.1799 – 1.2.1867
         + Mikko Kurki, Peusa 4 –
            5a Aleksanteri 26.12.1830 –
            + Helena Eliaantr Hoikkala
               6a Eeva 9.12.1854 –
               6b Maria 27.1.1857 –
               6c Gabriel 28.7.1859 –
               + Maria Pietarintr Ukko
                  7a Hulda 25.9.1891 –
                  7b Huuko Juhani 20.5.1893 –
            5b Tuomas 3.12.1833 – 9.11.1852 (19v,)
            5c Gabriel 8.7.1838 – 14.12.1852 (14v.)
         4b Katariina 8.9.1803- 1.4.1807
         4c Helena 4.10.1806 –
         4d Aatami 29.4.1810 Koivisto – 22.2.1870 (59v.) Koivisto
         + Eeva Juhantr Pönni 10.11.1806 Härkälä – 1.12.1885 (79v.)
            5a Joonas 28.2.1834 Koivisto – 19.7.1882 (48v.) Koivisto
            + I Kristiina Jaakontr Heino 20.11.1836 – 7.2.1864 (28v.)
               6a Eeva Sofia 28.10.1858 – 23.4.1862
               6b Eeva Sofia 22.8.1862 – 6.1.1866
            + II Edla Justiina Jaakontr Heino 9.6.1846 Kiurlahti – 23.10.1929 (83v.)
               6c Aleksanteri 11.5.1866 – 15.6.1908 (42v.) Koivisto
               + Maria Joelintr Rokka 25.3.1861 – 14.9.1925 (64v.)
                  7a Hilda Maria 3.7.1887 – 8.4.1977 (90v.)
                  + Väinö Aleksanteri Ukko 10.10.1887 –
                     8a Olavi
                     8b Irja
                     8c Ilona
                     8d Sinikka
                     8e Elina
                     8f Ilta
                     8g Kaiku
                  7b Aino 1.8.1891 – 12.2.1892 (1v.)
                  7c Uuno 2.2 1893 Koivisto –
                  + Katriina Simontr Leppänen 15.3.1892 –
                     8a Aulikki
                     8b Rauha
                     8c Jussi
                     8d Sirkka
                     8e Antti
                     8f Einari
                     8g Yrjö
                     8h Lilja
                  7d  Aalto Aleksanteri 23.7.1895 – 29.10.1895 (3kk.)
                  7e  Aarne Aatami 25.2.1900 – 19.7.1941 kaatui Salmissa.
                       9. keskimatkan juoksussa Pariisin olympialaisissa.
                  + Lyyli Tanelintr Mannonen 21.11.1897 –
                     8a Terttu Maija 1921 –
                     8b Lasse Aatami 1923 –
                     8c Anna-Liisa 1926 –
                     8d Seppo  Erik 1928 –
                  7f  Toimi Aura (Aaro) 1.7.1903 –
               6d  Jaakko 27.7.1869 Koivisto Makslahti – 31.7.1909 (40v.) Koivisto.
                     Laivuri            
               + I Matilda Mikontr Villa 3.3.1874 – 6.7.1905 (31v.)
                  7a  Eino Jaakko 11.7.1894 Koivisto – 31.5.1967 (72v.) Mäntsälä.
                         Isoisäni. Makslahden osuuskassan perustajia.

                  + Rauha Matintr Villa 12.1.1900 Koivisto – 1977 (77v.) Mäntsälä

                     8a  Hellä Inkeri 17.8.1921 Koivisto – 2017 Helsinki
                     + Lasse Laine
                        9a Pertti 1946 Helsinki – 2009 Helsinki
                        9b Torsti 1947 Helsinki –
                        +  Leila Laine
                           10a Mia
                           10b tyttö
                            + Oksa
                              11a poika
                              11b tyttö
                     8b  Kirsti 11.3.1923 Koivisto, Makslahti – 20.11.2015 Tampere
                     + Kauko Kalervo Ruotsalainen 17.3.1925 Kuopio – 19.6.1987 Turku
                        9a Juha Kauko Tapio 1948 Turku –
                        + I Kristiina Holmberg 1952 Helsinki –
                           10a Christina 1973 Helsinki –
                           + Peter Verkoeijen 1971 Venlo, Hollanti –
                              11a Vivienne Iiris Veronica 2012 den Haag –
                        + II puoliso Irmeli Sinikka Kokkonen 1945 Joensuu –
                        9b Jorma Eino Kalervo 18.3.1949 Turku – 2.12.2007 Tampere
                        9c Jouko Olavi 1950 Turku –
                        9d Sirpa Rauha Annikki 1952 Turku –
                        + Matti Leiniö
                           10a Janne
                           10b Outi
                           10c Auli
                        9e Pirjo Riitta 1959 Turku –
                     8c Kyösti 24.3.1925 Koivisto Makslahti – 16.3.1996 Mäntsälä Ohkola
                     + Jenny Annikki Taipale 20.4.1938 – 13.10.2011 Mäntsälä Ohkola
                        9a Kari 1957 Mäntsälä –  Mäntsälän kunnanvaltuutettu.
                        + II puoliso Eija Toivanen
                           10a Laura
                           + Lari Teerisalo
                           + II puoliso Sami Virkkunen
                           10b Anni
                     8d Matti Ensio 22.6.1928 Koivisto – 5.11.2015 Mantsälä Ohkola
                     8e Erkki 1936 Koivisto Makslahti – 6.2017 Mäntsälä Ohkola
                     + Irja Reinikainen –
                        9a Heidi Marita –
                        + Osanen –
                           10a Arttu
                           10b Otto
                        9b Marjaana
                        + avopuoliso Bergholm
                           10a Maria 2000
                     8f Raili 1940 Orivesi –
                     + Jussi Laine
                        9a Hannaleena
                        9b Juha
                        + Marjaana
                           10a Oskari Emil 2008
                           10b Olivia Ella Alissa
                           10c Ilona Emma Annabella 2013 Espoo –
                           10c Topias Lauri Aleksi       2013 Espoo – 
                  7b Laina
                  + Airikka
                     8a Pentti 22.11.1918 Koivisto Makslahti – 14.9.1993 New York
                     8b Osmo
                     8c Kaija
                     + Kelpo Lehto
                        9a Kimmo. Muutti Tukholmaan.
                           10a Outi
                           10b poika
                        9b Hannu
                        9c Inna
                        9d Olli
                        9e Jukka
                     8d Kaarina 17.5.1928 Koivisto Makslahti – 21.11.2012 Borås
                     + Parkkila
                        9a Tiina
                           10A Oscar
                           10B Erik
                  7c  Lempi
                  + puoliso
                     8a Kaisa Liisa
                  7d Veli Toivo 26.7.1902 –
                     8 Jaakko
               + II puoliso Eeva.Liisa Mikontytär Villa 21.1.1886 –
                  7d Niilo
                  + puoliso
                     8a Pekka
                     8b Leena
                  Huuko
                     8a Pirkko
                     8b Pertti
                     8c Heikki
               6e Aatami Anton 17.12.1871 – 23.8.1892 (21v.)
               6f Julius Konstantin 11.5.1874 – 20.6.1897 (23v.)
               6g Joonas Daniel 8.12 1876 –
               + Aleksandra Maria Joonaantr Peltonen 20.7.1876 – 14.6.1933 (57v.)
               6h  Akilles Donatus 2.11.1879 – 14.8.1905 ( 26v.)
               6i Edla Aliina 16.4.1882 –
               + Anton Matinp Hämäläinen 20.2.1875 –
                  7a Aina Alina 13.9.1905 –
                  7b Helvi Katri 23.9.1906 –
            5b Valpuri 24.1.1837 - 1841
            5c  Juudit 1.6.1839 - 26.6.1890 (51v.)
            + I  Hiob Jaakonpoika Heino 18.8 1838 – 14.5.1867 (29v.)
               6a Jakob 25.11.1866 –
            + II Joel Juhanp Heino 5.3.1842 – 27.9.1898 (56v.)
               6a Adam Anton 13.9.1872 –
               6b Johan Viktor 29.7.1875 –
            5d Saara 8.8.1842 – 18.3.1915 (72v.)
            +Juhana Orava 28.5.1843 – 13.6.1888 (43v.)
            5e Johan 15.8.1845 –
            + I Maria Matintr Tilkki
               6a  Johan Albert 1870 –
               6b Maria Aleksandra 1872 –
               6c Johan Viktor 1874 –
            + II Maria Simontr Roti
               6a Johan Rudolf 1888 –
               6b Johan Mikko 1889 –
               6c Johan Väinö 1891 –
               6d Arvo Aatami 1893 –
               6e Kauko Johan 1894 –
               6f  Johan Einar 1896 –
               6g Armas 1898 –
               6h Teuvo Thure 1903 –
            5f Aatami 14.5.1850 –
         4e Mikko 22.9.1813 – 10.4.1858 (45v.)
         + Liisa Antintr Ryysy 27.3.1824 – 8.12.1855 (31v.)
            5a Agneta 1844 – 1883
            +Matti Joosepinp Kauppila, Partiala
               6a Eeva Sofia 1866 –
               +Aleksanteri Jooseppi Virkki
               6b Hioppi 1868 –
               6c Maria Liisa 1870 – 1905
               +Aleksanteri Joelinp Heino, Kiurlahti
                  7a Aalto Aleksanteri 1896 –
                  7b Hilma Maria 1897 –
               6d Anna Katariina 1873 –
               + Jooseppi Joosepinp Tuuli, Partiala
                  7a Anton 1905 –
               6e Edla 1875 –
               6e Tilda 1875 –
               + Aleksanteri Antinp Virkki, Ingertilä
               6f Aleksanteri 1878 - 1878
               6g Johan Viktor
            5b Hioppi 1846 Kunnallislautakunnan esimies. Ukin isoisän serkku
            + Brita Matintr Hämäläinen
               6a Ida Josefiina 1870 –1891
               +Hioppi Pietarinp Kurki, Kurkela. Muutti Viipuriin.
               6b Julius Donatus 1873 – 1878
               6c Anna Karoliina 1876 –
               +Juhana Topiaksenp Heino, Kiurlahti
                  7a Onni Toivo 1905 –
               6d Emma Alina 1878 Vanhakylä
               6e Uuno Hioppi Viktor 1880 –
               + Anna Maria Anttonintr Heino
                  7a Aino Irene 1902 –
                  7b Toivo Viktori 1903 –
                  7c Toini Lahja 1905 –
               6f Väinö Aleksanteri 1882 –
               6g Sulo Aalto 1888 –
               6h Siviä 1891 –
               6i Toivo Matti 1893 –
            5c Abraham 5.11.1848 – 1.7.1886
            5d Regina 1850 – 1852
            5e Kristian 1853 – 1855 Makslahti 13
   2b Antti
   2c Kaarle
   2d Johanna
   2e Maria

                    Selvitys Matti Paavonpoika Villan suvusta


Zacharia Sigfridss  1721 – 1760
+ Anna Pettersdr 1724 – 1788
   Mathias 6.2.1747 – 14.12.1801
   +Maria Mattsdr. Soukka 16.2.1751 Koivisto Soukansaari – 4.6.1829
   Margaretha 1749 –
   Thomas 1753 –
   Britha 1757 –
   Johan 1759 –

Antti Matinpoika 10.11.1774 Koivisto Makslahti – 27.5.1843
+ 24.1.1798 Riitta Antintr. 7.7.1773 Koivisto Humaljoki – 17.2.1838
   1a Valpuri 28.4.1799 – 4.9.1800
   1b Yrjö Antinpoika Villa 1.4.1802 Makslahti – 8.12.1874 (72v.)(talonpoika)
   + 22.2 1829 Eeva Josefintr. Villa 9.10.1806 – 31.3.1837 (31v.)
      2a Maria 20.1.1830 Makslahti 10 –
      2b Justiina 3.2.1831 Makslahti 10 –
      2c Eeva 23.12.1832 Makslahti 10 – 18.2.1936
      2d Paavo 28.2.1835 Makslahti 10 –
      + 22.1.1865 Riitta Sakarintr Käkönen 23.9.1838 Humaljoki – 12.8.1872
         3a Eeva 1866 – 1870
         3b Matti 7.2.1868 Makslahti 10 – k. Makslahti
         + 12.2.1899 Vappu (Valpuri) Hämäläinen 26.4.1879 Mannola – 1956 Karhula
            4a Rauha 12.1.1900 Koivisto – 1978 Mäntsälä. Isoäitini
            4b Tyyne 2.12.1901 –
               5a Anna.Liisa
               5b Anja
               5c Matti
               5d Heikki
            4c Aino Muutti Kanadaan.
            + Väinö Tiihonen
               5a Osmo Erik
            4d Saimi 28.10.1905 –
         Valpurin II mies Juhana Toikka
            Toivo
               9a Pekka
               9b Kaarina
               9c Kaija
               9d Jaakko
               9e Paavo
               9f Riitta
               9g Raija
               9h Risto
               9i Reino
            Huuko
               9a Sirkka
               9b Ulla
               9c Heikki
               9d Antti
               9e Sirpa
            Impi
               9a Pirkko
               9b Seija
               9c Hilkka
               9d Jussi
               9e Raija
               9f Kari
               9g Matti
               9h Reijo
               9i Pirjo 
         3c Riitta 11.8.1872 Makslahti 10 – 30.11.1878
      + II vaimo Peata Aleksintr. Hytti 20.12.1843 – 9.8.1885 (42v.)
         3c Maria Matilda 1876 –
         3d Amanda 1878 –
         3e Idharia? 1883 –
         3f Aina Aliina 1885 –
      + III vaimo 14.2.1886 Anna Kaisa Markuksentr Peussa 24.10.1861 Makslahti 4
         3g Maija Liisa 15.7.1886 Makslahti 10 – 15.7.1886
         3h Hulda 30.10.1887 Makslahti 10 – 18.5.1888
         3i Eeva Liisa 23.3.1889 Makslahti 10 –
         3j Aapeli 25.8.1891 Makslahti 10 –
         3k Hulda 18.1.1894 Makslahti 10 –
         3l Mikko 28.2.1896 Makslahti 10 – 13.8.1896
         3m Hilma Emilia 17.4.1897 Makslahti 10 –
         3n Mikko 29.9.1899 Makslahti 10 –
         3o Johana 20.6.1902 Makslahti 10 –
      2e Valpuri 31.3.1837 Makslahti 10 – 31.3.1837
      2e Kristian 31.3.1837 Makslahti 10 – 31.3.1837
   + II vaimo 15.10.1837 Saara Filipintr Rynö 16.2.1807 Partiala – 9.8.1898 (92v.)
      2g Mikko 2.8.1838 Makslahti 10 – 26.10.1838
      2g Helena 2.8.1838 Makslahti 10 – 26.10.1839
      2i Kristiina 26.7.1841 Makslahti 10 – 19.4.1842
      2j Jaakko 4.8.1843 Makslahti 10 – n.1887 Pietari
      2k Aleksanteri 24.6.1849 Makslahti 10 – 24.9.1851
   1c Erik 13.4.1806 –
   1d Johanna 29.8.1810 – 23.7.1885
Jacobus 1777 –
Justiina 1780 –
Valpuri 1783 –
Justiina 1786 –
Helena 1789 –
Eeva 1793 –